Ulkoministeri Elina Valtonen kertoo ulkoministeriön puhutelleen Iranin suurlähetystön asianhoitajan. Suurlähettilästä ei puhuteltu, koska hän ei ole Suomessa.
Avaa kuvien katselu
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
- Ulkoministeriö on puhutellut Iranin edustajan maan kansalaisten sorron vuoksi.
- Suomi ja EU vaativat Irania lopettamaan väkivallan ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä perusvapauksia.
- Puhuttelu on poikkeuksellinen diplomaattinen toimi, ja lisätoimia valmistellaan osana Euroopan unionia.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoo ulkoministeriön puhutelleen tiistaina Iranin suurlähetystön asiainhoitajan. Puhuttelun syynä oli maan kansalaisten sortaminen ja perusoikeuksien rajoittaminen.
Iranin Suomen suurlähettilästä itseään ei päästy puhuttelemaan, koska hän ei ole tällä hetkellä Suomessa. Suurlähettilään lento Teheranista Iranista peruttiin.
– Meille oli tärkeää kuitenkin välittää Iranin hallinnolle Suomen ja Euroopan unionin viestit nyt ensi tilassa, Valtonen toteaa.
Iranissa on laajoja hallinnonvastaisia mielenilmauksia, joita on tukahdutettu väkivalloin.
Valtosen mukaan Iranista kantautuu erittäin huolestuttavia tietoja yhä merkittävämmäksi käyneestä kansalaisyhteiskunnan sorrosta ja perusoikeuksien rajoittamisesta.
– Katsoin erittäin tärkeäksi, että toimimme saman tien. Jos tilanne jatkuu, puhutteluja ja muita keinoja pitää tietenkin jatkaa, hän toteaa.
– Kehotimme Iranin hallintoa välittömästi lopettamaan väkivallan omia kansalaisia kohtaan ja päinvastoin kunnioittamaan sananvapautta ja kokoontumisvapautta.
Mitä suurlähettilään edustaja vastasi tässä puhuttelussa?
– En ota kantaa siihen, mikä vastapuolen reaktio oli, mutta me teimme selväksi Suomen kannan asiaan.
Puhuttelu on diplomaattinen toimenpide tilanteessa, jossa halutaan välittää Suomen kanta johonkin ajankohtaiseen tilanteeseen suoraan toisen maan hallitukselle.
– Kyllä tämä on varsin poikkeuksellinen teko, ja toivotaan, että tämän pohjalta edetään kohti parempaa.
Suomi toimii Iranin suhteen myös EU-tasolla
Valtosen mukaan lisätoimia valmistellaan osana Euroopan unionia.
– Suomi tekee kyllä nyt kaikkensa sen eteen, että Iranin kansa saa sen vapauden, joka sille kuuluu.
Pakotteiden kautta toimiminen on Valtosen mukaan ensisijainen toimintatapa Euroopan unionissa.
– Siellä juuri paraikaa pohdimme keinoja, joilla voitaisiin edesauttaa sitä, että Iranin hallinto alkaisi kunnioittaa ihmisille kuuluvia ihmisoikeuksia ja ja perusvapauksia ja yleensäkin edistää vapautta Iranissa.
Tämän hetken mielenilmauksissa on Valtosen mukaan ero verrattuna vuoden 2022 mielenilmauksiin, joihin osallistuivat erityisesti naiset ja naisten oikeuksia tukevat ihmiset. Nyt mielenosoitukset koskevat koko yhteiskuntaa.
Muun muassa länsimaat ovat asettaneet Iranille merkittäviä talouspakotteita, ja se vaikeuttaa Iranin taloutta. Ihmisten elintaso on laskenut merkittävästi viime vuosina.
– Olen siltä osin toiveikas, jos nyt on se hetki, että Iranin kansa osoittaa haluavansa nousta tämän sorron alta ja haluavansa itselleen vapaan ja avoimen yhteiskunnan, joka heille myös kuuluu, Valtonen summaa.
Iran tekee Venäjän kanssa laajaa yhteistyötä ohjusteknologiassa ja sotateollisuudessa. Se vaikuttaa suoraan siten myös Lähi-idän ja Euroopan turvallisuuteen.