- Helsingin Meilahdessa yli kymmenen vuotta suljettuna ollut museorakennus on avattu uudelleen Meilahden Taidehallina.
- Kaupunki sulki oman museonsa aikoinaan mikrobiongelmien vuoksi, mutta uuden omistajan mukaan syynä oli vain puutteellinen ilmanvaihto.
- Helsinki myi 1800-luvun Meilahden kartanon, sen viereisen tanssipaviljongin sekä 1970-luvun taidemuseorakennuksen yhteensä 30 000 eurolla.
- Uusi omistaja kaavailee Meilahden Taidehallin katolle muun muassa saunamaailmaa.
Yli kymmenen vuotta tyhjillään ollut taidemuseo Helsingin Meilahdessa on jälleen avannut ovensa.
Asian tekee erikoiseksi se, että Helsingin kaupunki sulki rakennuksessa sijainneen oman taidemuseonsa siellä ilmenneiden mikrobiongelmien vuoksi vuonna 2012.
Vuonna 1976 valmistuneella rakennuksella oli myös purkulupa. Uusien omistajien mukaan rakennuksesta ei kuitenkaan ole löytynyt hometta, kosteutta tai sisäilmaongelmia.
Tulos oli yllätys, kertoo Meilahden Taidehallista vastaavan RC Eventin operatiivinen johtaja Noona Sandén.
– Olemme teettäneet kaksi mittausta, eikä mitään ole löytynyt. Poistoilmanvaihto on ollut alimitoitettu, eivätkä ilmanvaihtokoneet ole olleet aiemmin toiminnassa.
Yle ei ole nähnyt mittaustuloksia.
Avaa kuvien katselu
Operatiivisen johtajan Noona Sandénin mielestä tapahtumat taiteen äärellä antavat mahdollisuuden pysähtyä ja inspiroitua. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Helsingin kaupunki teetti vuonna 2023 kuntoarvion taidemuseona toimineesta rakennuksesta. Siinä ei suoranaisesti puhuta homeesta, mutta raportti nostaa esiin lukuisia epäkohtia.
Kuntoarvion on laatinut konsultointiyritys Sitowise, ja se on kaupungin mukaan toimitettu kiinnostuneille ostajille. Kohteessa on tehty sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimuksia myös vuosina 2010 ja 2016.
Tutkimusten perusteella muun muassa alapohjarakenteissa on todettu kohonneita kosteuspitoisuuksia sekä sokkeli- ja ulkoseinärakenteissa kosteus- ja mikrobivaurioita, joilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus.
Sitowisen raportissa todetaan, että kohdetutkimuksen aikaan ilmanvaihtokoneet eivät olleet toiminnassa. Tulo- ja poistoilmakoneita oli osin purettu, ja työt olivat näyttäneet jääneen kesken jo tovi sitten.
Ilmanvaihtokoneet olivat peräisin saneerauksesta vuodelta 1996.
Sandénin mukaan ilmanvaihto on nyt uusittu täysin sekä tulo- ja poistoilmakoneet rakennettu uudelleen.
– Onhan se hämmästyttävää, että Helsingin kaupunki ei ole itse halunnut investoida siihen, että näin upea kiinteistö olisi saatu pidettyä auki.
Rakennukset myytiin 10 000 euron kappalehintaan
Helsingin kaupunki halusi lopulta eroon tyhjillään seisseestä taidemuseorakennuksesta sekä samassa pihapiirissä olevasta 1800-luvun Meilahden kartanosta ja tanssipaviljongista.
Helmikuussa 2023 päättyneeseen avoimeen konsepti- ja hintakilpailuun osallistui kolme ehdotusta.
Kaupat syntyivät Maailman kaunein sauna -nimisen yrityksen kanssa.
Maailman kaunein sauna oy
Yrityksen takana on joukko yksityisiä omistajia.
Hallitus koostuu Red Carpet -ryhmittymän avainhenkilöistä.
Red Carpet -ryhmittymä on joukko saman brändin omaavia erillisiä yrityksiä.
Maailman kaunein sauna oy:n hallituksen puheenjohtaja on Tomi Karmaluoto. Hän on myös Red Carpet -ryhmittymän liiketoimintajohtaja ja strategi.
Hallituksessa mukana on myös näyttelijä Antti Luusuaniemi, joka on toimitusjohtaja ryhmittymän Film&TV-yrityksessä.
Red Carpet -ryhmittymään kuuluva kulttuuri- ja tapahtuma-alan yritys RCFF Elokuvafestivaali hakeutui konkurssiin keväällä 2025. Yritys on järjestänyt Hyvinkäällä elokuva- ja kulttuuritapahtumaa vuodesta 2017 alkaen.
Konkurssi ei Karmaluodon mukaan vaikuta ryhmittymän muihin yrityksiin.
Helsinki myi kaikki kolme rakennusta 30 000 eurolla, 10 000 euron kappalehintaan.
Maanvuokraa ostaja tarjoutui maksamaan 62 500 euroa vuodessa.
– Kun kokonaisuutta miettii, diili oli hyvä, sanoo Maailman kaunein sauna -yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tomi Karmaluoto.
Samaan hengenvetoon hän korostaa, että rakennusten korjausvelka on huomattava ja alueen kehittämiseen kuluu rahaa.
Avaa kuvien katselu
Keltainen tanssipaviljonki on kuvassa vasemmalla ja Meilahden kartano on pienempi rakennus oikealla. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Sitowisen raportin mukaan taidemuseon kunto oli vuonna 2023 välttävä ja rakennukseen on kohdistumassa laajoja korjaustoimenpiteitä.
Toisaalta kiinteistön perusrakenteissa ei Sitowisen tarkastelussa havaittu puutteita.
Taidehallin katolle saunamaailma
Ostajalla on alueelle suuret suunnitelmat.
Kaupungin hyväksymässä konseptisuunnitelmassa taidehallin katolle rakentuvat saunamaailma ja terassi.
Avaa kuvien katselu
Havainnekuva Meilahden Taidehallin katolle suunnitellusta saunamaailmasta. Kuva: Studio Puisto / Maailman kaunein sauna
Kartanon päärakennus toimii sekä kahvilaravintolana että kokoustiloina.
Kaksikerroksisesta tanssipaviljongista on suunniteltu boutique-hotellia.
Puiston piha-alueelle on esitetty labyrinttiä istuskelualueeksi. Rantaan on kaavailtu laituria ja uimahuonetta.
Toistaiseksi ovensa ovat avanneet taidehalli sekä kartanorakennuksen kahvilaravintola. Myös tanssipaviljongin tiloja vuokrataan eri tilaisuuksiin.
Karmaluodon mukaan toisen vaiheen suunnittelu on jo käynnistynyt. Toteutukseen se voisi edetä aikaisintaan ensi syksynä.
– Mikään kiire meillä ei varsinaisesti ole.
Ostaja: Tärkeimmät velvoitteet lunastettu
Hallituksen puheenjohtaja Tomi Karmaluoto ei halua paljastaa, paljonko rakennusten kunnostukseen on kulunut tähän mennessä rahaa.
Operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Noona Sandén sanoo, että taidehallin ilmanvaihdon uusiminen ja rakennuksen käyttökuntoon saaminen maksoi ”useita satoja tuhansia euroja”.
Sandén kertoo myös, että kartano ja tanssipaviljonki on entisöity. Ensi kesälle on suunniteltu kaksikerroksisen tanssipaviljongin julkisivun saneerausta.
– Tilanne ei suinkaan ole ollut toivoton. Rakennukset ovat siistit ja rakenteet ehjät, joten pienellä pintaremontilla ne on saatu uudelleen käyttöön.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Kaupunki on asettanut hankkeen maanvuokrasopimuksen ehtoihin toteutusvelvoitteen.
Koko hanke toteutuu jollain tavalla joka tapauksessa, Karmaluoto toteaa.
– Pidämme vielä vähän suunnat avoinna. Juuri nyt on määrittelytyö käynnissä, ja sen myötä riskit hankkeen toteuttamiseksi pienenevät.
Yleisö on löytänyt uuden taidehallin
Noona Sandén kertoo jännittäneensä, löytääkö yleisö Meilahden Taidehalliin.
Lokakuun lopulla ovensa avanneessa taidehallissa on kuvataiteilija Nanna Suden sekä valokuvaaja Pekka Ala-Pietilän taidenäyttelyt.
Jouluun mennessä näyttelyissä oli käynyt yli 6 000 kävijää.
– Se on mielestäni hienosti, vaikka emme toistaiseksi kuulu museokortin piiriin.
Näyttelyt ovat avoinna maaliskuun loppupuolelle asti. Seuraava näyttely avautuu mahdollisesti keväällä.