Lue tiivistelmä
Lapin käräjäoikeudessa alkaa keskiviikkona oikeudenkäynti, jossa kahdeksaa Elokapinan aktivistia syytetään niskoittelusta poliisia vastaan ja hallinnan loukkauksesta.
Syytteet liittyvät metsänhakkuiden estämiseen Kolarin Aalistunturilla talvella 2023 ja kaivoskairausten pysäyttämiseen Sodankylän Viiankiaavalla talvella 2024.
Metsähallituksen metsätalousyhtiö vaatii aktivisteilta kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksia hakkuiden viivästymisestä.
Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä alkaa keskiviikkona kaksipäiväinen ympäristöoikeudenkäynti, joka koskee metsänhakkuita Kolarin Aalistunturilla ja kaivoskairauksia Sodankylän Viiankiaavalla.
Syytettynä on kahdeksan ympäristöliike Elokapinan aktivistia. Pohjois-Suomen aluesyyttäjä vaatii heille tuomiota niskoittelusta poliisia vastaan ja hallinnan loukkauksesta.
Yksi syytetyistä on metsäaktivisti Ida Korhonen. Hän oli pysäyttämässä hakkuita Länsi-Lapissa Aalistunturilla ja koeporauksia Itä-Lapissa Viiankiaavalla.
Näissä mielenosoituksissa poliisi otti Korhosen kiinni kaikkiaan kolme kertaa.
Metsäaktivisti Ida Korhonen hiihti Aalistunturin yli hakkuualueelle tammikuussa 2023. Kuva: Elokapina
Aalistunturilla Korhonen vastusti hakkuita, jotka pirstoivat kansallispuistoksi esitettyä aluetta. Luontokadon pysäyttäminen vaatii hänen mukaansa isoja suojelukokonaisuuksia.
Korhonen kiistää syytteet: ”Mielestäni on oikeutettua estää valtion liikelaitoksen hakkuita silloin, kun ne ovat haitaksi luonnon monimuotoisuudelle ja kansallispuistohankkeelle.”
Metsähallitus toteutti hakkuut Aalistunturin vieressä olevalla alueella. Korhosen mielestä tämä heikensi merkittävästi ekologisia yhteyksiä alueella.
Viiankiaavalla Korhonen oli mukana estämässä kaivosyhtiön koeporauksia, koska itse suo on suojeltu sekä soidensuojelu- että luonnonsuojelulailla. Alue kuuluu EU:n Natura-suojeluohjelmaan.
”Eihän siinä ole mitään järkeä, että suojelualueelle ollaan perustamassa kaivosta. Tämä on käsittämättömän väärä asia, joka pitää estää”, Korhonen sanoo.
Lapin käräjäoikeudessa Korhonen vastaa syytteeseen niskoittelusta poliisia vastaan. Aalistunturin tapahtumiin liittyy niskoittelun lisäksi syyte hallinnan loukkauksesta.
Hallinnan loukkauksella tarkoitetaan toisen hallinnassa olevan omaisuuden, esimerkiksi maa-alueen, luvatonta haltuunottoa tai käyttöä.
Rangaistuksena on sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.
Hallinnan loukkaukseen liittyen Metsähallituksen metsätalousyhtiö vaatii aktivisteilta kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksia.
Aktivistit kiistävät korvausvaatimuksen.
Aalistunturia koskevat vaatimukset liittyvät talven 2023 mielenosoituksiin, jotka viivästyttivät hakkuita Aalistunturin eteläpuolella.
Metsäliikkeen aktivistit leiriytyivät hakkuualueelle johtavalle talvitielle. He vaativat Metsähallitusta luopumaan hakkuista alueella.
Metsäliike koostui Luonto-Liiton metsäryhmän ja Greenpeacen sekä Elokapinan aktivisteista sekä yksityishenkilöistä.
Metsähallitus Metsätalous Oy vaatii aktivisteilta korvauksia taloushaitoista, jotka metsäyrittäjille syntyivät hakkuiden viivästyksestä. Hakkuut toteutuivat sen jälkeen, kun mielenosoitus oli purettu.
Länsi-Lapin Kolarissa sijaitsevan Aalistunturin metsäkiista kulminoitui kolme vuotta sitten helmikuussa 2023.
Metsähallituksen metsätalousyhtiö aloitti 400 hehtaarin hakkuut tunturin eteläpuolella alueella, jonne paikalliset luonnonsuojelijat olivat esittäneet kansallispuistoa.
Metsähallitus on vedonnut laillisiin hakkuisiin, jotka perustuivat vuonna 2021 tehtyyn hakkuusuunnitelmaan. Sen yhteydessä oli tehty luontokohteiden tarkennus, ja arvokkaat luontokohteet jätettiin hakkuiden ulkopuolelle. Itse Aalistunturi on suojeltu.
Alueella on metsätaloushistoriaa, sillä Aalistunturin eteläpuolella on pääosin 1970-luvulla hakattua metsää.
Luonnonsuojelijoiden mukaan hakkuut pirstoivat aluetta ja murensivat kansallispuistoesityksen pohjaa.
Kyseessä olikin pitkälti symbolinen kiista, jonka taustalla on laajempi näkemys Suomen metsien käytöstä. Vastakkain olivat perinteinen puuntuotanto ja huoli metsien köyhtymisestä.
Metsäliikkeen aktivistit vaativat tammikuussa 2023 Aalistunturin suojelua. He halusivat myös herättää laajempaa keskustelua valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen metsätalousyhtiön toiminnasta. Kuva: Elokapina
Lapin käräjäoikeus käsittelee samassa oikeudenkäynnissä myös toista mielenosoituskokonaisuutta. Se koskee Sodankylässä sijaitsevaa Viiankiaavan aapasuota ja sen alle suunniteltua kaivosta.
Viiankiaavalla Elokapina ja Metsäliike pysäyttivät koeporauksia joulukuusta 2023 lähtien kolmen kuukauden ajan, jonka kairaukset kestivät.
Elokapina vaatii Viiankiaavan rauhoittamista kaivostoiminnalta ja malminetsinnältä. Järjestön mielestä brittiläisen Anglo Americanin ja sen tytäryhtiön AA Sakatti Mining Oy:n pitäisi luopua kaivoshankkeesta luonnonsuojelualueella.
Elokapinan aktivistit kytkivät itsensä kaivosyhtiön syväkairauskonttiin Viiankiaavalla Sodankylässä maaliskuussa 2024. Poliisi irrotti mielenosoittajat kontista. Kuva: Elokapina
Maaliskuussa 2024 aktivistit pysäyttivät kaivosyhtiön syväkairauskontin toiminnan kiipeämällä sen katolle.
Kairauslaite on noin rekan perävaunun kokoinen, ja sen sisällä olevat porat pyörivät vuorokauden ympäri.
Aktivistit kiipesivät kontin päälle ja lukitsivat itsensä sen rakenteisiin. Lisäksi poran polttoainekuljetus estettiin pystyttämällä kolmijalka huoltoreitille.
Lapin poliisin partio purki mielenosoituksen, ja osa aktivisteista otettiin kiinni.
Ida Korhosta koskeva niskoittelusyyte koskee yhtä tapausta, jossa aktivistit lukitsivat itsensä syväkaivauskonttiin.
Mielenosoittajat leiriytyivät Viiankiaavalla kaivosyhtiön syväkairauskontin (taustalla) läheisyyteen keväällä 2024. Kuva: Elokapina