Helsingissä maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on erittäin suuri esimerkiksi Vuosaaressa, kun taas esimerkiksi Ullanlinnassa ja Pakilassa osuus jää hyvin pieneksi, selviää Suomen Perusta -ajatuspajan tuoreesta tutkimuksesta.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus ”Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla” kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla.
Tutkimuksessa esitetään muun muassa esimerkkejä väestöosuuksien kehittymisestä eri alueilla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Jokaisen näiden kaupungin osalta esitetään ”äärimmäisiä” aluekohtaisia esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus on kehittynyt näillä alueilla.
”Äärimmäisillä” tarkoitetaan sitä, että näiden kaupunkien alueista esitetään yhtäältä esimerkkejä, joissa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus on noussut nopeimmin ja toisaalta esimerkkejä alueista, joissa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus on noussut vähiten vuosina 1990–2023.
Helsingissä ääriesimerkkeinä toimivat esimerkiksi Tehtaankadun koulun oppilaaksiottoalue (Kaivopuiston, Ullanlinnan ja Eiran kaupunginosat) ja Merilahden koulun oppilaaksiottoalue (Vuosaaren kaupunginosa).
– Kun Merilahden koulun alueella ulkomaalaistaustaisten alle 16-vuotaiden osuus on noussut vuoden 1990 noin 5 prosentista vuoden 2023 yli 60 prosenttiin – eli osuus on 12-kertaistunut 30 vuodessa – Tehtaankadun koulun alueella osuus on pysynyt alle 10 prosentissa koko ajanjakson 1990–2023 ajan, tutkimuksessa todetaan.
– Kun vuosina 1990 ja 1991 Tehtaankadun koulun alueella ulkomaalaistaustaisia oli jopa enemmän kuin Merilahden alueella, niin vuonna 2023 osuus on noin 10-kertainen Merilahden koulun alueella kuin Tehtaankadun koulun alueella.
Tehtaankadun koulun kaltainen ääriesimerkki siitä, miten maahanmuuttajataustaisten osuus on pysynyt hyvin pienenä alueen (alle 16-vuotiaasta) väestöstä, on Pakilan koulun oppilaaksiottoalue.
– Vuonna 2023 alueen alle 16-vuotiaista ulkomaalaistaustaisia oli vain 3,2 prosenttia (koko Helsingissä osuus oli 25,0 prosenttia), eli vähemmän kuin 1/25, tutkimus kertoo.