- Ilmasto- ja luontopaneelit esittävät, että Suomen tulisi vähentää hakkuita noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.
- Se on edellytys Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiselle.
- Hakkuiden vähentäminen vahvistaisi metsien hiilinielua.
Metsien hakkuita pitäisi vähentää noin kymmenen prosenttia nykyisestä, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteet täyttyisivät.
Suomen llmastopaneeli ja luontopaneelin tuoreen raportin mukaan hakkuita voitaisiin tehdä noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viime vuosina metsää on hakattu keskimäärin 73 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Paneelien yhteisraportin mukaan ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien hakkuumäärällä.
Tavoitteet edellyttäisivät paitsi hakkuiden vähentämistä myös tiukasti suojeltujen metsien määrän merkittävää kasvattamista.
– Hakkuiden maltillistaminen lähelle kuudenkymmenen miljoonan kuutiometrin vuotuisia hakkuita mahdollistaa samanaikaisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja suojelupinta-alojen laajentamisen, sanoo luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
Avaa kuvien katselu
Metsä Groupin sellutehdas Kemissä marraskuussa. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Metsien hiilinielut kehittyvät sitä suuremmiksi mitä vähemmän metsää hakataan. Paneelit käyttivät laskelmissaan 50 vuoden tarkastelujaksoa.
Myös suojelupinta-alan laajentaminen ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden – lahopuun, järeiden puiden ja lehtipuun – lisääminen talousmetsissä onnistuu helpommin, kun hakkuita on nykyistä vähemmän.
Metsäalan omat metsänhoidon suositukset eivät riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä talousmetsissä, paneelit painottavat. Suosituksia koordinoi metsätalouspalvelu Tapio.
Kolme hakkuuskenaariota: 60, 70 ja 80
Paneelit laskivat kolme eri skenaariota, joissa hakattaisiin 60, 70 ja 80 miljoonaa kuutiota.
Metsäalan omilla suosituksilla luonnon monimuotoisuus kehittyi talousmetsissä heikosti kaikilla tarkastelluilla hakkuumäärillä, Suojeluun siirrettävillä alueilla kehitys taas oli huomattavan myönteistä.
Jos hakkuita ei vähennetä suojelun lisäämisen rinnalla, hakkuupaine talouskäyttöön jäävissä metsissä kasvaa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta koko maassa.
Katso alta video, jossa metsänomistaja Matti Arvio kertoo, miksei ole avohakannut metsäänsä. Video on julkaistu syyskuussa 2025.
Tiedepaneelien suositus sopivaksi hakkuumääräksi Suomen metsissä on 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se vastaa kotimaisten hakkuiden vuosittaista määrää 1997–2012.
Tämän kokoiset hakkuut mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja suojelupinta-alojen laajentamisen. Suojelu tukee EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen tavoitteita.
Hakkuiden vähentäminen mahdollistaisi myös Suomen maankäyttösektorin vuoden 2030 EU-velvoitteen täyttymisen ja kansallisen ilmastolain mukaisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitten saavuttamisen.
Jos muiden sektoreiden, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimet etenevät hyvin, hakkuut voisivat olla jopa hieman isommat kuin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.
– Puhutaan suuruusluokaltaan noin 10 prosentin hakkuiden vähentämistarpeesta vuoteen 2035 mennessä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Nykyisellä, noin 70 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä metsien kokonaishiilitase pysyy puolestaan nettonieluna, mutta Suomen hiilineutraaliustavoitteesta 2035 jäädään selvästi. Myös vuoden 2030 EU-velvoite jää täyttämättä.
Korkeammat, 80 miljoonan kuutiometrin hakkuut taas estäisivät sovittujen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisen. Suomi jäisi hyvin kauas ilmastotavoitteistaan, eikä hakkuumäärä ole sovitettavissa yhteen suojelun lisäämisen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kanssa.
– Metsät ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Hakkuiden maltillistaminen varmistaa, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa ja säilyttää metsäluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut myös tulevien sukupolvien nautittavaksi, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
Puunpolton vähentäminen vapauttaisi teollisuudelle raaka-ainetta
Paneelien mukaan hakkuiden maltillistaminen vaatii poliittista tahtoa ja päätöksiä.
EU:n päästökaupan kaltainen mekanismi olisi kehitettävissä myös metsien hakkuisiin hakkuiden määrän rajoittamiseen.
– Jos haitasta syntyy kustannus, haittoja pyritään välttämään ja saadaan vältettyä sen aiheuttamista, Kotiaho sanoo.
Yksi keino hakkuiden vähentämiseksi olisi vero, jolla ainespuun käyttöä polttolaitoksissa vähennettäisiin, ja säästynyt puu ohjattaisiin metsäteollisuuden tarpeisiin. Ainespuu on kaupalliset mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puutavaraa.
Noin viisi miljoonaa kuutiota vuodessa olisi paneelien mukaan vähennettävissä puun polttamisesta energiantuotannossa kaukolämmöksi.
Metsäteollisuuden omalla materiaalitehostumisella on Seppälän mukaan myös merkitystä.
– Puusta pitäisi tehdä enemmän ja parempaa arvonlisää, hän sanoo.
Myös metsälain uudistaminen olisi paneelien mukaan tarpeen.
– Sinne voisi kirjata monimuotoisuudelle tärkeitä asioita, Kotiaho sanoo.
Kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen parantaisivat myös metsien hiilitasetta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.