Ruotsi ja Tanska ottavat etäisyyttä Yhdysvaltoihin ja tukeutuvat enemmän Eurooppaan. Suomi vaalii yhä tiivistä suhdettaan suurvaltaan.

Ulf Kristersson Sälenin turvallisuuskonferensissa. Evelina Carborn

Ruotsin ulkopoliittinen linja suhteessa Yhdysvaltoihin on muuttunut aiempaa jyrkemmäksi ja suorasanaisemmaksi, erityisesti verrattuna Suomeen.

Muutos näkyi Sälenin turvallisuuskonferenssissa, jossa Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tylytti julkisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.

– USA:n pitäisi päinvastoin kiittää Tanskaa, joka on läpi vuosien ollut erittäin lojaali liittolainen. Afganistanissa ja Irakissa yli 50 tanskalaista sotilasta maksoi korkeimman mahdollisen hinnan lojaaliudestaan, Kristersson sanoi.

Kristerssonin mukaan Euroopan maat nousevat yhdessä puolustamaan Tanskaa. Lisäksi hän kutsui viestipalvelu X:ssä teknomiljardööri Elon Muskia kusipääksi (engl. asshole).

Länsinaapurissamme on myös herännyt huoli Trumpin imperialististen pyrkimysten ulottumisesta myös Ruotsin maaperälle.

Samaan aikaan Suomen suhde Yhdysvaltoihin jatkuu ”poikkeuksellisen tiiviinä”, arvioi ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Suomen valtiojohto on pyrkinyt välttämään Trumpia suututtavia lausuntoja, vaikkakin äänensävy on viime aikoina kiristynyt.

Tanskan tukena

Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang on huomannut Ruotsin linjan muuttuneen. Hän lähestyy asiaa kuitenkin Tanskan ja Pohjoismaiden solidaarisuuden kannalta.

Johan Strangin mukaan Ruotsin suhtautuminen Yhdysvaltoihin on viime aikoina muuttunut selvästi suorasanaisemmaksi. Helsingin yliopisto

Strangin mukaan Ruotsilla on kolme lähinaapuria, joiden kaikkien kanssa se pyrkii olemaan paras ystävä.

– Tanska on lähtenyt jyrkimmin torjumaan Trumpin vaatimuksia ja Ruotsi on ikään kuin lähtenyt Tanskan tueksi siihen.

Sälenin konferenssin ainoa Pohjoismaista tuleva vieras oli Strangin mukaan Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok).

– Hän jäi vähän varjoon juuri tämän Grönlanti-kysymyksen takia, oli hyvin varovainen lausunnossaan ja puhui lähinnä Venäjän uhasta.

Ei odotuksia

Strang arvioi ruotsalaisten ja tanskalaisten ymmärtävän hyvin, mistä Suomen linja kumpuaa.

– Suomen maantieteellinen ja geopoliittinen asema nähdään sellaisena, ettei Suomelta odotetakaan jyrkkiä ulostuloja Yhdysvaltojen suuntaan. Suomi on mukana yhteispohjoismaisissa ja eurooppalaisissa linjauksissa, mutta oma turvallisuusagenda rajoittaa liikkumatilaa.

Grönlantiin liittyen Ruotsissa on esitetty ajatuksia esimerkiksi joukkojen lähettämisestä alueelle – ei Yhdysvaltoja vastaan, vaan symbolisena eleenä, jolla Eurooppa ja Pohjoismaat osoittaisivat ottavansa vastuun alueen turvallisuudesta.

Ruotsi aikoo sijoittaa mekanisoidun pataljoonan myös Suomen Lappiin. Kuvituskuva. AOP

– Ruotsin Nato-jäsenyys oli poliittisesti vaikeampi prosessi kuin Suomessa, ja Ruotsissa on yhä Suomea suurempi Nato-skeptinen joukko. Tästä huolimatta sekä Ruotsissa että Tanskassa on nähtävissä selkeä käänne kohti Eurooppaa ja pois yksinomaisesta Yhdysvaltoihin nojaamisesta.

Ruotsissa ja Tanskassa käydään Strangin mukaan tällä hetkellä avoimempaa ja rehellisempää keskustelua Yhdysvaltojen roolista kuin Suomessa.

– Meillä on vähän oma agenda aina ja kyllä se Ruotsissa ja Tanskassa ymmärretään. Ei täältä mitään jyrkkiä lausuntoja odoteta.

Stubbin poikkeuksellisen tiivis yhteydenpito Valkoiseen taloon on tuonut hänelle lisänimen ”Trump-kuiskaaja”. Will Oliver / EPA