Nautatilallinen Sauli Joensuu sanoo, että hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa.

Sauli ja Anita Joensuun tilalla tuotetaan naudanlihaa. Mercosur-sopimus tuo tummia pilviä taivaalle. www.olkijoensuu.fi

Mercosur-sopimus vetää raahelaisen nautatilallisen Sauli Joensuun vakavaksi.

– En kauhean luottavaisin mielin ole sen suhteen, että sieltä jotakin hyvää ja parempaa olisi tiedossa nautasektorille, hän asettelee.

Mercosur-sopimus on EU-maiden ja Etelä-Amerikan suurien talouksien välinen vapaakauppasopimus. Sen pelätään aiheuttavan Eurooppaan halvan eteläamerikkalaisen lihan vyöryn.

Joensuu sanoo suoraan, että suomalaiset tuottajat eivät pysty kilpailemaan hinnoilla. Tuotantokustannukset ovat merkittävästi korkeammat verrattuna Etelä-Amerikan jättimäiseen tuotantoon.

Joensuu arvelee, että suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista lihaa, mutta kaupan hyllyllä hintaero voi revetä liian suureksi.

– Jos vierekkäin on suomalainen ja uruguaylainen naudan sisäfilee, ja jälkimmäinen on puolta halvempi, niin houkutus voi olla suuri. Kun kuluttajilla on rahasta tiukkaa, ostoskoriin lähtee helposti halvempi vaihtoehto.

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa (MTK) on havahduttu huoleen. MTK:n liha-asiantuntija Juho Kyntäjä kertoi aiemmin Iltalehdelle, että Etelä-Amerikasta mahdollisesti kasvava lihan tuonti osuu erityisesti naudanlihaan.

– Sanotaan näin, että sillä on potentiaalia vaikuttaa kielteisesti Suomen lihamarkkinoihin tuottajien kannalta, Kyntäjä ennakoi.

Ei samassa paketissa

Sauli Joensuu pyörittää Raahessa nautatilaa yhdessä puolisonsa Anita Joensuun kanssa. Tila tuottaa vuosittain noin 350 000 kiloa lihaa.

Suomessa lihantuotanto on tarkoin säänneltyä. Etelä-Amerikassa vaatimukset ovat löyhemmät, Sauli Joensuu toteaa.

– Meillähän on ruokaketju hyvin tarkkaan valvottu pellolta pöytään asti. Ruokaturvan kannalta on erittäin hyvä asia, että valvotaan ja on vaatimuksia, mutta osaltaan se lisää tuotantokustannuksia.

Hän kokee epäoikeudenmukaiseksi, jos meikäläisille markkinoille voidaan tuoda matalammilla laatuvaatimuksilla tuotettua lihaa.

Laadulla on hintansa, Joensuu sanoo.

– Hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa.

Imua markkinassa

Sauli Joensuun mukaan tällä hetkellä alan näkymät ovat hyvät. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Tuottajahinnat ovat nousseet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

– Markkinassa on nyt imua, hän sanoo.

Vaikka muuten näyttää hyvältä, Mercosur-sopimus tuo tummia pilviä taivaalle. Tulevaisuudesta ei tiedä.

Joensuu pitää tärkeänä, että nykyinen tuottajahintataso pysyy ja nousee entisestään, koska hinnat olivat pitkään liian matalat.

– Toimimme matalakatteisella alalla ja menee aikansa, että menneiden vuosien aikana kertynyt taloudellinen takamatka saadaan kurottua kiinni.

Joensuu sanoo, että tuottajahinnoissa Suomi on edelleen muuta Eurooppaa jäljessä.

– Suunta on oikea Suomessakin tällä hetkellä. Sopii toivoa, ettei Mercusor romuta tätä positiivista kehityssuuntaa.

Pillit ja laput

Maailmanlopun tunnelmiin Joensuu ei epävarmuudesta ja uhkakuvista huolimatta vaivu.

– Ei tässä olla lyömässä missään nimessä pillejä pussiin tai lappua luukulle tämän takia.

Joensuu sanoo, että Suomella on vahvuutensa, joka liittyy nimenomaan laatuun. Hän mainitsee, että yksi vahvuuksista on nurmiviljely, joka toimii pohjoisinta Suomea myöten.

Nurmi ei sovellu ihmisen syötäväksi, mutta sillä voidaan kasvattaa monille ihmisille maistuvia nautoja. Joensuu toteaa, että nurminaudat ovat tunnetusti maukkaita.

Hän viittaa esimerkiksi Atrian menestykseen World Steak Challenge -kilpailussa. Atrian liha voitti maailman paras nurminaudan filee -sarjan.

– Vahvuuksia pitää hakea tuotannon erityispiirteistä. Erityisesti nurminauta on semmoinen markkinavaltti, että se kestää kyllä vertailun, Joensuu sanoo.

Hän lisää, että hiiltä sitova nurmi on myös ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta kestävä tapa tuottaa lihaa.