Erikoislääkäri kertoo, millä konstein yleisen jälkitaudin saa kuriin.
Lue tiivistelmä
Suomessa riehuu nyt A-influenssa, jonka epidemia alkoi vuoden 2025 lopussa. Nyt näyttää siltä, että tautipiikki on saavuttanut huippunsa.
Mehiläisen infektiosairauksien erikoislääkäri Olli-Pekka Koukkari kertoo, että B-influenssan huippu voidaan nähdä helmi-maaliskuussa.
Influenssan jälkeen yleisimpiä jälkitauteja ovat bakteerin aiheuttamat keuhkokuumeet ja poskiontelotulehdukset.
Päivystykseen on syytä mennä, jos kuumetautiin liittyy hengitysvaikeuksia tai toimintakyky romahtaa.
Köh köh! Jos olet joutunut hiljattain kuumetaudin kouriin, et todellakaan ole yksin.
Mehiläisen infektiosairauksien erikoislääkäri Olli-Pekka Koukkari kertoo, että Suomessa riehuu nyt etenkin A-influenssa. Sen epidemia alkoi vuoden 2025 lopussa. Nyt näyttää siltä, että tautipiikki on saavuttanut huippunsa.
Mitkä kaikki taudit ihmisiä nyt kaatavat petiin?
– Nyt liikkuu nimenomaan A-influenssaa. Tavallisia hengitystieinfektioita aiheuttavia mikrobeja on selvästi viimevuotista vähemmän. Korona ei näyttäydy mitenkään erityisesti, sillä siitä on tullut yksi tauti muiden joukossa.
– Tyypillisesti B-influenssaa alkaa liikkua silloin, kun A-influenssa on laantumassa. Se tarkoittaa, että tänä vuonna B-influenssaviruksen huippu voidaan nähdä helmi-maaliskuussa, jos taudit liikkuvat ennustetulla tavalla.
Infektiosairauksien erikoislääkäri Olli-Pekka Koukkari. Kuva: Olli-Pekka Koukkari
Tarkoittaako tämä sitä, että influenssarokote kannattaa ottaa, vaikka taudin olisi jo sairastanut?
– Yhden influenssan sairastaminen ei anna ristisuojaa toiselle virustyypille. Jos kuuluu taudin riskiryhmään tai lähipiirissä on siihen kuuluvia, kannattaa influenssarokote ottaa silloinkin, kun on taudin sairastanut.
– Tyypillisesti A-influenssaa liikkuu enemmän ja se aiheuttaa rajumpia oireita. B-influenssa muistuttaa enemmän tavallista flunssaa.
Miten flunssan, influenssan ja koronan erottaa toisistaan?
– Lyhyesti: varmuudella vain testaamalla. Nykyisellään korona aiheuttaa usein tavallisen flunssan kaltaisen taudin, koska monet ovat saaneet koronaan rokotteen ja sen sairastaneet.
– Influenssa alkaa yleensä äkillisenä ja rajuin oirein. Siinä kuume voi olla kova. Tavallinen nuhakuume alkaa yleensä nuhalla ja muina ylähengitystieoireina. Siinä kuume on harvemmin kova.
Kotitestit yleistyivät korona-aikana. Kuva: Lukijan Kuva
Onko taudin selvittämisestä kotitestillä mitään hyötyä?
– Jos oireet ovat vasta alkaneet, ja ihminen kuuluu riskiryhmään, voi selvittämisestä olla hyötyä. Influenssaan on olemassa lääkitys, joka lyhentää taudin kestoa päivällä ja voi lievittää oireita. Lääkityksen aloittaminen ei ole erityisesti perusteltua, jos ei kuulu riskiryhmään. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin hoitava lääkäri.
Millaiset oireet ovat rajummissa kuumetaudeissa normaaleja ja milloin on syytä mennä lääkäriin?
– Rajummissa taudeissa korkea kuume, lihassäryt, heikotus ja kuiva, hakkaava yskä ovat normaaleja. Jos siihen liittyy hengitysvaikeuksia tai toimintakyky romahtaa, on syytä lähteä päivystykseen.
– Usein silloin on kyse vakavasta keuhkotulehduksesta, jonka takia keuhkot eivät kuljeta happea normaalisti.
– Influenssa voi myös heikentää perussairauden tasapainoa. Esimerkiksi diabeetikon verensokeri voi nousta.
Moni on valittanut nyt sitkeästi jatkuneita oireita. Miten pitkään yskä tai nuha on normaalia influenssan jälkeen?
– Pariin viikkoon saakka se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sen jälkeen oireita voi olla lievempänä useampia viikkoja. Jos tauti menee pikku hiljaa parempaan suuntaan, sitä ei voi lääkäri jouduttaa. Oireista ei siis tarvitse mennä lääkäriin, ellei tule selkeä takapakki tai uusia voimakkaita oireita.
Kun kuume hellittää, tartuttavuuskin laskee. Nuha voi silti jatkua vielä viikkoja. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Mitkä ovat yleisimpiä jälkitauteja?
– Influenssan jälkeen nähdään yleensä bakteerin aiheuttamia keuhkokuumeita ja poskiontelotulehduksia. Ensin sairastetaan viruksen aiheuttama infektio. Jos sen jälkeen olo alkaa mennä uudelleen huonommaksi, voi kyseessä olla niin sanottu jälkitauti.
– Keuhkokuume-epäily vaatii aina lääkärin arvion. Useimmiten keuhkokuume vaatii antibioottihoitoa. Poskiontelotulehdus taas paranee useimmiten kotikonstein 1–2 viikossa. Sen hoitokeinoja ovat tarpeen vaatiessa särkylääkitys, nenän limakalvoja supistavat nenäsuihkeet, kortisoninenäsuihkeet sekä antihistamiini, mikäli on taipumusta allergiaan. Moni saa yskään avun hunajavedestä.
– Jos poskiontelotulehdukseen liittyy erittäin voimakas pääsärky, kannattaa käydä lääkärissä varmistamassa, ettei tulehdus ole edennyt kallon muihin onteloihin. Niiden tulehdukset ovat harvinaisia, mutta vakavampia komplikaatioita.