80-vuotias|”Kaipaan merelle koko ajan”, sanoo maakravuksi pakotettu Harro Koskinen, joka aikoo tehdä neljännen kirjansa Boijanista, ”hienoimmasta ja rakkaimmaista” puuveneestään.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kuvataiteilija Harro Koskinen, 80, tunnetaan 1960-luvun lopun sika-aiheisista teoksistaan, jotka aiheuttivat kohun.
Koskinen sai vuonna 1974 tuomion jumalanpilkasta Sikamessias-teoksensa vuoksi, mikä vaikutti hänen uraansa pitkään.
Nykyään Koskinen keskittyy kirjoittamaan elämäkerrallisia kirjoja saarista ja veneistä sekä käy läpi laajaa valokuva-arkistoaan.
Tähän aikaan vuodesta kuvataiteilija Harro Koskisen on tavoittanut tavallisesti joko veneestä tai saaresta jostain päin Saaristomerta, johon hän sai tuntumaa jo turkulaisena alakoululaisena. Silloin oli kesä 1953 ja puuvene isän, telakalla työskennelleen levysepän.
Mutta tänä vuonna Koskinen ei veneile eikä purjehdi, eikä kierrä valokuvaamassa ainutlaatuisen Saaristomeren saaria. Selän ja polven nivelrikot ovat katkaisseet elämäntavan, joka jatkui noin seitsemänkymmentä vuotta.
”Kaipaan merelle koko ajan”, huokaa maakravuksi pakotettu, Turussa nykyään asuva Koskinen.
Merielämää hän ei ole silti hylännyt, päinvastoin. Koskisella on nyt aikaa kertoa omin sanoin ja kuvin kaikista elämänsä veneistä ja saarista. Sekä käydä läpi sitä yli sadantuhannen valokuvan arkistoa, jota hän on kartuttanut 1970-luvulta.
Koskisen ensimmäinen osittain elämäkerrallinen kirja Aika saaressa julkaistiin viime keväänä. Se kertoo niistä kolmestakymmenestä kesäkaudesta, jotka hän asui perheensä kanssa vanhalla kalastajatilalla Ahvenanmaan saaristossa, Porsskärissä. Sinne vetivät 1985 luonto ja luonnonmukainen elämä sekä ”avaruus, saariston oleellisin ominaispiirre”.
Toinen elämäkerrallinen teos Saaria ja veneitä on nyt lopputarkastusta vaille painovalmis, sekä kolme muuta jo suunnitteluvaiheessa. Seuraavaksi hän haluaisi tehdä kirjan ”hienoimmasta ja rakkaimmaista” puuveneestään, itseään pari vuotta vanhemmasta verkkovene Boijanista.
Hän on perehtynyt sen kaltaisiin monikäyttöisiin talonpoikaisveneisiin jo yli 40 vuotta ja tehnyt niistä kirjan Talonpoikaisveneet Saaristomerellä (2020).
”Monet omista veneistäni ovat olleet lujitemuovista, mutta eivät miellytä samalla tavalla silmää. Ja kätevä voi korjata puuvenettä lähes loputtomasti.”
Harro Koskisen osallistui vuonna 1998 Naantalin saaristolaisvenepurjehdukseen ensimmäisellä talonpoikaisveneellään, seitsenmetrisellä Hildalla. ”Se oli paitsi hyvin purjehtiva myös erinomainen lastin kuljettamiseen – tuhat kiloa saattoi paattiin lastata aivan huolettomasti”, Koskinen kertoo. Kilpailun järjestäjän toiveesta hänkin oli pukeutunut asuun, jollaista talonpoikaisveneilijä saattoi käyttää ennen. Kuva: Harro Koskisen albumi
Veneet, saaret ja saaristolaisuus voivat yllättää ne, jotka tunnistavat kuvataiteilija Koskisen vain nuoruusvuosien töistä, pop-taiteesta. Mutta hän on todellakin se sama Harro, jonka pulleat sikahahmot pilkkasivat 1960-luvun lopulla kotia, uskontoa ja isänmaata sekä porvarillista elämäntapaa. Oli muun muassa Sikavaakuna, Sikapoliisivaakuna ja televisiota sohvaryhmällä katsova Sikaperhe, kolmiulotteinen installaatio.
Ja tietysti oli Taidehallin nuortennäyttelyyn 1969 valmistunut nelimetrinen Sikamessias, ristillä roikkunut sika. Teoksesta kehkeytyi myös Koskisen oma risti, sillä hän sai siitä vuonna 1974 tuomion jumalanpilkasta – erään saarnaajan tekemän rikosilmoituksen seurauksena.
”Syyte vaikuttaa nyt järjettömältä ja jopa huvittavalta, vaikka oli oikeasti pelottava. Maksimi olisi voinut ollut kaksi vuotta vankeutta. Toisaalta ymmärrän yksityisen närkästyksen, mutta oikeuslaitos ei ollut tilanteen tasalla taiteen konteksteista.”
Pitkän oikeusprosessin piinaama Koskinen selvisi lopulta sakoilla. Hän sai kuitenkin epätoivotun taiteilijan leiman, jonka hiipumiseen kului parikymmentä vuotta.
Olisiko lupaavasti alkanut taiteilijaelämä sujunut silti paremmin ilman sikoja?
”Vaikea sanoa. Sikamessias oli pakko tehdä, se kuului ajattelemaani kokonaisuuteen.”
Samaan kohuun ajoittuu toinenkin elämälle suuntaa antanut tapahtuma. Turussa aina asunut Koskinen muutti 1970 suuremman työtilan perässä maalle Merimaskuun, vanhaan kansakouluun. Vähitellen ympäristönvaihdos alkoi näkyä taiteessa, vaikka puolivahingossa.
”Huomasin, että valtaosa ottamistani valokuvista oli maisemia. Kannattaisiko myös piirtää ja maalata niitä?”
Sittemmin maisemat olivat Koskinen taiteen ytimessä kaksikymmentä vuotta, myivätkin hyvin. Mutta hän jätti ne huomattuaan, että ei voi enää kehittyä.
Koskinen sanoo edenneensä aina projekteittain. Maisemakuvien jälkeen hän teki kolme isoa teemanäyttelyä ja otti haltuun digitaalisen kuvataiteen. Mutta samalla lujittui suhde mereen. Hän ryhtyi purjehtimaan, kunnostamaan ja suunnittelemaan talonpoikaisveneitä sekä ompelemaan Merimaskussa niiden purjeita.
Ensimmäiset Koskinen teki omaan veneeseen vuonna 1999 välttämättömyydestä, sillä hänellä ei ollut varaa ostaa eikä teettää.
”Kaikessa tekemisessä on kyse uskalluksesta ja ennakkoluulottomuudesta, vähän kaiken voi oppia”, sanoo sunnuntaina 80 vuotta täyttävä Koskinen.
Hänen syntymäpäivänään 24. elokuuta 1945 Suomeen syntyi ennätysmäärä lapsia, 495. Mutta Harro Koskisia on todennäköisesti vain yksi, sillä Harro on etunimenä nyt vain 87 suomalaisella miehellä ja naisella. Miten hän sai harvinaisuuden?
”Äiti keksi sen jostain saksalaisesta roskaromaanista, jossa oli joku Harro, sekä kreivi että taiteilija. Ehkä äiti kuvitteli, että esikoisesta voisi tulla myös kreivi. Nyt tuli vain taiteilija.”
Mitä sanoisit 20-vuotiaalle itsellesi?
”Ei kannattaisi sanoa mitään. En uskoisi kuitenkaan.”
Kuusikymmentäluvun lopulla Harro Koskinen oli mukana levyn Underground-Rock tehneessä taiteilijaryhmässä Suomen talvisota 1939–40. Hän ei soittanut tai laulanut mitään, mutta esiintyi. ”Bravuurini taisi olla se, kun perkasin lavalla lahnan ja heitin jätteet yleisön joukkoon.” Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
-
Ylioppilas 1965, opiskeli Turun piirustuskoulussa 1965–1967 ja 1977.
-
Päätoiminen kuvataiteilija vuodesta 1967.
-
Maalannut, piirtänyt ja valokuvannut, tehnyt taidegrafiikkaa, esinetaidetta ja digitaidetta.
-
Ensimmäiset yksityisnäyttelyt Turussa 1967 ja Helsingissä 1968.
-
Noin 70 yksityisnäyttelyä, viimeksi keväällä 2025 Salon taidemuseossa.
-
Kuului turkulaiseen underground-taiteilijaryhmään, joka teki muun muassa Aamurusko-lehteä ja rocklevyn Suomen Talvisota 1939–40. Koskinen ei ole levyllä.
-
Taidearvostelija kolmessa turkulaisessa sanomalehdellä kolmella eri vuosikymmenellä.
-
Kuvanveiston erityisopettaja Turun piirustuskoulussa 1996–1999.
-
Kirjoittanut kaksikieliset kirjat Talonpoikaisveneet Saaristomerellä (2020) ja Aika saaressa (2025).
-
Viisi lasta ja viisi lastenlasta.
-
Täyttää 80 vuotta sunnuntaina 24. elokuuta.
Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS