Iran|Sotilaalliset iskut Iraniin voisivat johtaa Iranin koviin vastaiskuihin amerikkalaisia ja maan liittolaisia vastaan.
Lue tiivistelmä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut apua Iranin mielenosoittajille, jotka yrittävät päästä eroon pappisvallasta.
Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt kertoi maanantaina, että Trumpilla on pohdinnassa kaikki vallankäytön työkalut diplomatiasta sotilaallisiin iskuihin.
Sotilaalliset iskut Iraniin voisivat johtaa Iranin vastaiskuihin amerikkalaisia ja maan liittolaisia vastaan. Yhdysvalloilla on noin 40 000 sotilasta Lähi-idässä.
Uutistoimisto Reuters kertoi keskiviikkona, että Yhdysvallat on alkanut vetää henkilöstöään Qatarissa sijaitsevasta Al-Udeidin tukikohdastaan.
”Jatkakaa protestointia… apua on tulossa.”
Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tiistaina julkaisemassaan viestissä Iranin mielenosoittajille, jotka yrittävät päästä eroon noin 90-miljoonaista kansaa kovalla otteella hallitsevasta pappisvallasta.
Se on paljon luvattu. Iranin ylimmän uskonnollisen johtajan Ali Khamenein alaisuudessa palvelee julma väkivaltakoneisto, joka on onnistunut tukahduttamaan monet aiemmat protestiliikehdinnät.
Vaikka Iran kärsii syvistä taloudellisista ongelmista, sillä on jykevät asevoimat, jotka voisivat aiheuttaa laajoja tappioita Yhdysvaltain noin 40 000 sotilaalle Lähi-idässä sekä maan liittolaisille Iranin ympäristössä.
Trumpilla on pohdinnassa kaikki vallankäytön työkalut diplomatiasta sotilaallisiin iskuihin, kertoi Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt maanantaina.
Yhdysvaltain medioissa ja ajatushautomoissa on käynyt viime päivinä kuhina, kun niissä on yritetty hahmottaa, mihin Trump voisi olla ryhtymässä. Yleinen ajatus on, että Iranin hallinnon kaataminen sisältää sekä suuria lupauksia että vakavia vaaran paikkoja.
Autoja tulessa mielenosoitusten aikana Iranin pääkaupungissa Teheranissa viime viikon torstaina. Kuva: Stringer
Kyberiskut
Yhdysvallat voisi tehdä Iraniin kyberiskuja. Iskut voisivat kohdistua esimerkiksi Iranin väkivaltakoneiston kommunikaatiojärjestelmiin, mikä vaikeuttaisi mielenosoitusten tukahduttamista.
Politico-lehden mukaan kyberiskut voisivat kohdistua myös järjestelmiin, joilla Iran on sulkenut kansalaisilta pääsyn sosiaaliseen mediaan ja internetiin laajemminkin. Somen avautuminen auttaisi mielenosoittajia järjestäytymään paremmin ja suojautumaan väkivaltakoneistolta.
Iran on onnistunut sulkemaan pääsyn internetiin poikkeuksellisen tehokkaasti. Se on onnistunut häiritsemään myös miljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiön Starlink-satelliittijärjestelmää, jonka kautta joillekin iranilaisille on voitu tarjota ilmaista nettiyhteyttä. Trump on kertonut, että hän aikoo olla yhteydessä Muskiin, jotta iranilaiset pääsisivät jälleen käyttämään nettiä.
Sotilaalliset iskut
Yhdysvallat teki viimeksi viime kesänä Israelin tukena ilmaiskuja Iraniin ja sellaisia voi olla tiedossa nytkin. On kuitenkin epävarmaa, millaisiin kohteisiin iskut kannattaisi suunnata, jos tarkoituksena on auttaa mielenosoittajia eri puolilla maata.
Yleisesti ajatellaan, että Yhdysvallat voisi yrittää tappaa Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein. Muita tappolistalla olevia päättäjiä voisivat olla esimerkiksi presidentti Masud Pezeškian, vallankumouskaartin komentaja Mohammad Pakpur sekä mielenosoituksia tukahduttavien puolisotilaallisten Basij-joukkojen komentaja Gholamreza Suleimani.
On epäselvää, millaisia seurauksia yksittäisten johtajien surmaamisilla olisi. The New York Times -lehti kertoi viime kesäkuussa, että Ali Khamenei olisi nimennyt itselleenkin jopa kolme mahdollista seuraajaa, mikäli hänestä aika jättäisi.
Sotatoimien vaikeus
Vaikka Yhdysvallat on ylivoimainen sotilaallinen supervalta, sen kyky iskeä Iraniin juuri nyt on rajallinen. Asevoimat siirsi viime kesänä lentotukialus USS Gerald Fordin Lähi-idästä Venezuelan lähistölle Karibialle, kun taas toinen lentotukialus USS Nimitz palautettiin Lähi-idästä kotimaahansa syksyllä.
Näin ollen Yhdysvaltain pitäisi tehdä mahdolliset ilmaiskunsa Iraniin jostakin Lähi-idässä sijaitsevasta tukikohdastaan tai jonkin liittolaismaansa lentotukikohdasta. Tämä edellyttäisi isäntämaan antamaa lupaa ja velvoittaisi Yhdysvaltoja puolustamaan kyseistä maata, mikäli Iran ryhtyisi vastaiskuihin, kertoo brittilehti The Guardian.
Lukuisat Yhdysvaltain sodat ja operaatiot viime vuosikymmeniltä muistuttavat siitä, ettei vihollismaiden hallintoja helpostikaan kumota ripeillä ilmaoperaatioilla. Mikäli Trump ryhtyisi sotatoimiin, hänen pitäisi varautua myös mahdollisesti pitkään sotaan tai laihoihin tuloksiin.
Viime kesän iskut Iranin ydinlaitoksia vastaan tehtiin massiivisella yli 125 sotilaskoneen operaatiolla, jossa pommikoneita lähetettiin Yhdysvalloista käsin. Iranin mielenosoittajien tueksi tällaista operaatiota tuskin helposti toteutettaisiin.
Toki Trumpilla on mielessä muukin kuin iranilaisten kadunmiesten suojelu, sillä Iranin pappisvallan kaatuminen olisi valtava geopoliittinen mullistus.
Pelko Iranin reaktioista
Yhdysvaltain sotatoimet voisivat johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Iranilla on tuhansia ohjuksia, joilla se voisi iskeä amerikkalaiskohteisiin Lähi-idässä tai esimerkiksi Israeliin sekä muihin Yhdysvaltain liittolaismaihin.
Uutistoimisto Reuters kertoi keskiviikkona, että Yhdysvallat on alkanut vetää henkilöstöään Qatarissa sijaitsevasta Al-Udeidin lentotukikohdastaan. Se on Yhdysvaltain suurin Lähi-idässä sijaitseva tukikohta, jossa on noin 10 000 sotilasta.
Yhdysvalloilla on myös Erbilissä Pohjois-Irakin Kurdistanissa lentotukikohta sekä valtava konsulaatti, josta käsin amerikkalaiset voivat tehdä Iraniin kohdistuvaa tiedustelua.
Lisäksi sotatoimet voisivat lisätä iranilaisten mielenosoittajien vastaista sortoa. On myös mahdollista, että ulkopuolinen sekaantuminen saisi ainakin joidenkin iranilaisten mielialat kääntymään hallinnon tueksi. Kyselyt tukevat kuitenkin ajatusta, että selvä enemmistö iranilaisista haluaa eroon nykyjärjestelmästä.
Kolme Irakin sodassa kuollutta amerikkalaissotilasta haudattiin Arlingtonin hautausmaalle Virginian osavaltiossa vuonna 2007. Kuva: Jim Young
Amerikkalaisten rajallinen sotakestävyys
Yhdysvalloilla on raskaita kokemuksia epäonnistuneista sotilasoperaatioista ja sodista, esimerkiksi Vietnamissa, Somaliassa, Afganistanissa ja Irakissa. Kaikissa niissä kansan vastarinta sotimisille kasvoi sitä mukaa kuin amerikkalaissotilaita tuotiin arkuissa kotiin.
Somaliassa sotaväsymys iski nopeimmin. Yhdysvaltain joukot yrittivät 1990-luvun alussa auttaa nälänhädästä kärsivää kansaa ja kukistaa sotalordi Muhammed Farah Aideedin sekä tämän alkeellisesti aseistetut joukot.
Lokakuussa 1993 käydyssä Mogadishun taistelussa somalit ampuivat alas Yhdysvaltain Black Hawk -helikopterin. Taistelussa kuoli kahdeksantoista amerikkalaissotilasta, minkä jälkeen Yhdysvallat alkoi vetäytyä kotimaassa hyvin epäsuosituksi käyneestä operaatiosta. Niin syntyi käsite Somalia-syndrooma, jolla tarkoitetaan Yhdysvaltain haluttomuutta lähteä sotilaallisesti parantamaan maailmaa.
Trumpille ongelmallista on, että hän kampanjoi ”Amerikka ensin” -lupauksilla, joihin kuuluu ajatus pitää Yhdysvallat erossa turhista ”ikisodista”. Epäonninen kampanja Iranissa voisi nakertaa Trumpin kannatusta hänen Maga-liikkeensä parissa, mutta toisaalta hänen kannattajansa ovat tähän asti olleet Trumpin tukena, satoi tai paistoi.
Lähteitä edellämainittujen lisäksi muun muassa: Al-Jazeera, Axios, CNN, Sky News, BBC, The Conversation, The Atlantic, RFI, American Enterprise Institute, RUSI, Brookings Institute, The Washington Post, The New York Times, Time.