Raportissa nostetaan esille myös eurooppalaisen armeijan perustaminen. ”Miten Euroopan sotilaallinen turva voitaisiin mahdollisimman hyvin hahmottaa sen tilanteen varalta, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Natoon sisältää kysymysmerkkejä”, presidentti Sauli Niinistö kertoo työn sisällöstä.
Presidentti Sauli Niinistö johtaa työtä, jossa laaditaan raportti siitä, miten Euroopan puolustus taataan ilman Yhdysvaltain sitoutumista siihen.
– Kyse on siitä, miten Euroopan sotilaallinen turva voitaisiin mahdollisimman hyvin hahmottaa sen tilanteen varalta, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Natoon sisältää kysymysmerkkejä. Vastaus siihen voi olla eurooppalaisempi Nato, Niinistö painottaa Iltalehdelle.
Raportin laadinnassa on kyse konkreettisista ratkaisuista USA:n Nato-sitoutumisen heikentymisen varalle.
– Miten järjestyvät komento- ja kontrollisuhteet, se on hyvin vaikea kysymys, Niinistö sanoo.
Suomen edellinen tasavallan presidentti on työryhmän puheenjohtaja. Raportin julkaisusta vastaa Brysselissä toimiva ajatushautomo CEPS (Centre for European Policy Studies).
Kova kiire
Työssä on mukana useita korkean tason asiantuntijoita eri maista.
– Kysymys on Euroopan turvallisuuden takaamisesta. Vallitsevat käänteet korostavat sitä nyt. Minusta ollaan jälkijunassa pahemman kerran. Eurooppalaisempaa Natoa olisi pitänyt ottaa esille paljon vakavammin jo ajat sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Niinistö arvioi.
Raportin on tarkoitus valmistua maaliskuuhun mennessä. Sitä on kirjoitettu Niinistön mukaan ”tuollaiset puolisen vuotta”.
– Kiire on erittäin kova, Niinistö kiteyttää.
Presidentti toivoo, että Euroopan maat ottaisivat raportin toimenpidesuositukset tosissaan.
– En ollenkaan oleta, että tulee malli, jota ollaan valmiita noudattamaan, mutta tärkeää on nyt, että kaikki miettivät sitä, mitä tehdään, hän sanoo.
Nato säilyy ilman USA:takin
Niinistö arvioi, että Nato ei lakkaa olemasta, vaikka Yhdysvallat vetäytyisi siitä tai ei olisi halukas sitoutumaan puolustusliiton 5. artiklaan.
Se ei olisi Naton loppu.
– Nato ei häviä mihinkään, mutta sen merkitys olennaisesti muuttuu. Sitähän varten meidän eurooppalaisten tarvitsee pörhistäytyä, että se ei muutu kovin ratkaisevasti, Niinistö painottaa.
Niinistö korostaa, että toivoo Yhdysvaltojen olevan nyt ja aina 100-prosenttisesti sitoutunut Naton yhteiseen puolustukseen. Hän pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen suhtautumiseen liittyy kysymysmerkkejä.
EU-maiden puolustettava Grönlantia
Naton tulevaisuuden lisäksi Niinistö aikoo nostaa esille EU:n kohtalon. Hänen mielestään EU-maiden on puolustettava toisiaan aseellisesti, eikä asiasta saisi vallita pienintäkään epäilystä.
– Aion vahvasti tuoda esille EU:n keskinäisen solidaarisuusvelvoitteen, koska nythän puhutaan, että Nato on kuollut, jos Yhdysvallat tulee sotilaallisesti Grönlantiin. Minusta yhtä lailla voidaan puhua, että entä sitten EU, vaikka ei Grönlanti EU:n alueeseen kuulukaan, mutta Tanska kuuluu, Niinistö tähdentää.
Niinistön mukaan kaikki EU-maat ovat Lissabonin sopimuksen nojalla velvollisia auttamaan Tanskaa konkreettisilla teoilla.
– Grönlanti kuuluu Tanskaan ja on Lissabonin sopimuksen 42.7:n mukainen suojelukohde. Jos jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muiden jäsenmaiden on kykyjensä mukaan avustettava ja autettava. Jos tällainen tilanne syntyisi, minä luulen, että halukkuus siihen on aika pieni, Niinistö puntaroi.
Jos Tanskalle ei apua tulisi, joutuisi kyseenalaiseksi Niinistön arvion mukaan myös EU, ei pelkästään Nato.
Tämä koskee myös muita mahdollisia hyökkäyksiä johonkin EU-maahan.
– Joudutaan hyvin erikoiseen asetelmaan, jos joudutaan miettimään, mitä tehdään. Minä näen, että EU:n peruspilari on turvallisuuden takaaminen. Jos turvallisuutta ei olla halukkaita takaamaan, syntyy kysymys, mitä me sellaisella EU:lla teemme. Saattaa olla, että se tulee mitattavaksi, onko halua auttaa. Ellei sitä ole, kyllä minusta täytyy esittää hyvin vakavia kysymysmerkkejä Euroopan unioniinkin päin, Niinistö sanoo Iltalehdelle.
Vaikeina aikoina punnitaan, onko EU oikea Euroopan rauhan takaaja vaiko ei.
– Sotilaallinen uhka on paljon vakavampi asia kuin talousongelmat. Jos ei kaikkein vakavimpaan asiaan solidaarisuus riitä, kyllä se kysymyksiä herättää, Niinistö korostaa.
Eurooppalainen armeija
Iltalehden tietojen mukaan Niinistön raportti saattaa sisältää suosituksen puolustuskomissari Andrius Kubiliuksen esittämästä puolustusneuvoston perustamisesta. Kubilius sanoi puheessaan Sälenissä, että keskustelua Euroopan puolustuksesta pitäisi jatkaa epävirallisen E5-ryhmän eli Ranskan, Saksan, Britannian, Puolan ja Italian kesken.
Myöhemmin tämä ryhmä pitäisi Kubiliuksen mukaan päivittää viralliseksi Euroopan turvallisuusneuvostoksi, jolla olisi pysyvät jäsenet sekä kiertäviä jäseniä. Puolustusneuvosto tekisi Euroopan puolustusta koskevia päätöksiä ja kävisi asiasta keskustelua. Neuvoston perustamista ovat aiemmin esittäneet Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Kubilius puhui Sälenissä turvallisuusneuvoston perustamisen lisäksi 100 000 sotilaan eurooppalaisen armeijan tarpeesta, mikäli Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta. Avauksia ei ole aiemmin kuultu komissaarin suusta julkisuudessa.
Sadantuhannen sotilaan tarve syntyy siitä, että Naton rakenteisiin ja puolustussuunnitelmiin syntyy arviolta yhtä suuri aukko, jos USA vetää pois sotilaansa Euroopasta.
Eurooppalainen armeija toimisi osana Naton komentorakenteita tai niiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Niinistö kertoo, että eurooppalaisen armeijan perustaminen nostetaan esille raportissa.
– Kysymys eurooppalaisesta armeijasta on käsiteltävä raportissa, Niinistö kertoo.
– Eräs malli on se, että sitä mukaa kuin Yhdysvallat vähentää osuuttaan joukoista, niitä täydennetään eurooppalaisilla pitkin matkaa, ylhäältä alas. Silloin voidaan puhua eurooppalaisemmasta Natosta, Niinistö sanoo.
Toinenkin malli on olemassa.
– Toinen malli on sitten se, että on jo olemassa erilaisia yhteistyökuvioita eurooppalaisten kesken, kuten Pesco, Eurocorps ja JEF. Entäpä jos niistä kehitetään pyramidi siten, että rakenne ei ole tilkkutäkki vaan kattava, Niinistö havainnollistaa.
Iltalehden EU-lähteistä saamien tietojen mukaan on käytännössä varmaa, että Kubiliuksen puhe on hyväksytetty komission puheenjohtajalla Ursula von der Leyenillä. Tämä tarkoittaa komission täyttä tukea ehdotuksille.
Suositukset myös EU:hun
Vaikka komissio haluaisi edistää puolustusneuvoston perustamista, aloitteen pitäisi käytännössä tulla jäsenmaiden kautta. EU-lähteiden mukaan tehokkainta olisi, jos ajatus puolustusneuvostosta saataisiin mukaan EU-maiden johtajista koostuvan Eurooppa-neuvoston loppupäätelmiin.
Eurooppa-neuvosto antaa muodollisesti komissiolle tehtäviä, joten tällöin komissio voisi alkaa edistää asiaa. Koska Niinistön raportti julkaistaan hyvin pian, jo keväällä, raportin suositukset voivat olla kesäkuun Eurooppa-neuvoston käsiteltävinä.
EU:ssa muutoksia on aiemminkin hoidettu tunnettujen poliitikkojen tekemien raporttien kautta. Komissio tilasi Euroopan keskuspankin entiseltä pääjohtajalta Mario Draghilta EU:n kilpailukykyä käsittelevän raportin, joka julkaistiin syyskuussa 2024. Nyt komissio esittää vuosien 2028–2034 budjettiin uutta kilpailukykyrahastoa Draghin raportin suositusten mukaisesti.