Hammarby IF:n tekninen johtaja Adrian von Heijne antaa suorasanaisia arvioita suomalaisen jalkapallon nykytilasta.
Lue tiivistelmä
Ruotsin jalkapallossa toimii yhä enemmän suomalaisia valmentajia ja seurajohtajia.
Hammarbyn tekninen johtaja Adrian von Heijne kehuu erityisesti AIK:n rekrytointipäällikkö Miika Takkulaa ja Djurgårdenin päävalmentaja Jani Honkavaaraa heidän selkeistä ideoistaan ja osaamisestaan.
Von Heijnen mukaan suomalaiset osaajat menestyvät Ruotsissa, koska he ovat johdonmukaisia työssään ja heillä on selvä visio.
Hän arvostelee HJK:ta alisuorittamisesta ja kehottaa seuraa käyttämään taloudellista etuaan viisaammin nuorten pelaajien kehittämiseen.
Ruotsin jalkapallon pääsarja Allsvenskan on viime vuosina houkutellut yhä useampia suomalaisia valmentajia ja seurajohtajia.
Se on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi suomalaiset osaajat kiinnostavat Ruotsissa juuri nyt?
Hammarby IF:n teknisen johtajan Adrian von Heijnen mukaan ilmiön taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan pikemminkin yksittäisten suomalaisten osaaminen.
Veikkausliigasta on siirtynyt yllättävän paljon työntekijöitä Ruotsiin viime aikoina: Jani Honkavaara on tukholmalaisen suurseuran Djurgårdenin päävalmentaja, Miika Takkula toisen suurseuran AIK:n rekrytointipäällikkö, Toni Koskela Kalmarin päävalmentaja, Stevie Grieve on IFK Norrköpingin päävalmentaja ja Erol Ates GIF Sundsvallin päävalmentaja.
Von Heijnen mukaan Ruotsiin siirtyneet työntekijät eivät ole sattumanvaraisia poimintoja. Hän ei epäröi kehua suomalaisia kollegoitaan.
Von Heijnen mielestä etenkin pari edellä mainituista henkilöistä on todella kovia ammattilaisia jalkapallon pohjoismaisessa kontekstissa.
Hammarby IF:n tekninen johtaja Adrian von Heijne. Kuva: Adrian von Heijnen arkisto
”Mielestäni Miika Takkula on loistava, ja jalkapallossa hän on suomalainen, jonka olen oppinut tuntemaan parhaiten. Hän on utelias luonne, ja hänellä on hyvin selvä idea siitä, miten hän haluaa järjestää jalkapalloseuran toimintaa. Sellaiset persoonat ovat juuri niitä, joita jokaisen jalkapalloseuran pitäisi etsiä. Hän on hyvin arvokas resurssi AIK:n kaltaiselle seuralle.”
”Jani Honkavaara on todistanut Ruotsissa olevansa erinomainen valmentaja, jolla on selvä idea siitä, miten hän haluaa joukkueensa pelaavan. Mielestäni hänen johtajuustaitonsa tulivat tarpeeseen Djurgårdenissa. Ja Koskela ja Guillem Santesmases [Suomessa 2018–2025 valmentanut espanjalainen] ovat tehneet hyvää työtä Kalmarissa.”
Von Heijne kertoi näkemyksiään viime viikonloppuna Eerikkilässä järjestetyillä jalkapallon ja futsalin kehityspäivillä, jotka kokosivat yhteen pari sataa suomalaista jalkapallojohtajaa ja -valmentajaa.
Von Heijne oli yksi puhujista, joka piti esityksen seurojen urheilujohtajille. Ruotsalaisten toimittajien näkemyksen mukaan Von Heijne on suurimpia syitä siihen, miksi Hammarby on yksi maan parhaimmin johdettuja tällä haavaa.
28-vuotias Von Heijne on toiminut Hammarbyn teknisenä johtajana lokakuusta 2023 alkaen ja oli tekemässä seuran uutta strategiaa.
Hammarby IF on kolmen viime vuoden seurassa noussut Ruotsin neljänneksi suurimmaksi seuraksi liikevaihdoltaan. Viime kesänä se pelasi Eurooppa-liigan karsinnoissa belgialaista Charleroita vastaan. Kuva: Dha
Von Heijne kertoo huomanneensa, miten ruotsalaiset seurat ovat houkutelleet Suomesta lahjakkaita johtajia.
”Täällä tehdään selvästikin jotain oikein. Jos tekee hyviä asioita ja on johdonmukainen työssään, voi kilpailla seuraavalla tasolla. Tällä haavaa Allsvenskan on seuraavalla tasolla verrattuna Veikkausliigaan.”
Dataan ja tietoon luottavat seurat analysoivat sitä, miten lahjakkaiden jalkapallopelaajien taidot voivat siirtyä paremmalle tasolle. Von Heijnen mielestä sama periaate pätee myös valmentajiin: laatu on siirrettävissä.
”Mutta pitää myös ymmärtää konteksti, mitä tulee ympäristöön ja rooliin. Mielestäni ainoa tapa menestyä on pitää kiinni identiteetistä ja käyttää kunkin omia taitoja”, Von Heijne sanoi.
Erikseen hän kehui vielä Ilvestä siitä, miten seuraa on rakennettu ja sanoi olleensa vaikuttunut Takkulan tekemästä työstä. Yhtä lailla hän sanoi olleensa vaikuttunut Honkavaaran työstä KuPSissa.
Suomen jalkapallomarkkina on Von Heijnen mielestä kasvava. Muutama vuosi sitten hän teki Siriukselle pelaajatarkkailua, ja silloin vain muutama pelaaja herätti hänen huomionsa.
Yksi heistä oli Otso Liimatta, joka pelasi hänen mukaansa erittäin hyvin AC Oulussa.
”Silloin Suomessa oli vain pari pelaajaa, jotka olivat tarpeeksi halpoja Siriukselle ja myös tarpeeksi hyviä joukkueellemme. Mielestäni tällä haavaa Suomesta tulee enemmän kiinnostavia lahjakkaita pelaajia. Suomessa on enemmän ja enemmän seuroja, jotka ovat kehittyneet joukkueen koostumuksen rakentamisessa ja antavat lahjakkaille pelaajille enemmän mahdollisuuksia ansaita peliminuutteja.”
”HJK:lla on potentiaalia tulla loistavaksi esimerkiksi. Mutta sitten heidän pitää olla vielä parempia nuorten pelaajien esiin nostamisessa ja ehkä rakentaa joukkueensa hieman eri tavalla kuin mitä he ovat tehneet aiemmin.”
Von Heijne otti samaan hengenvetoon itse puheeksi HJK:n ja sen nykytilanteen.
”Uskon, että Suomen parhaimman seuran on vietävä kunnianhimoa eteenpäin. Suomen takia on mielestäni hieman surullista, että HJK on alisuorittanut. Heidän taloudellisen tilanteessa ansiosta heidän pitäisi pystyä kilpailemaan korkeammalla tasolla kuin mitä he ovat tehneet viime vuosina.”
Hänen mukaansa Suomella pitäisi olla loistava paras esimerkki jalkapallossa.
”HJK:lla on potentiaalia tulla loistavaksi esimerkiksi. Mutta sitten heidän pitää olla vielä parempia nuorten pelaajien esiin nostamisessa ja ehkä rakentaa joukkueensa hieman eri tavalla kuin mitä he ovat tehneet aiemmin.”
Von Heijne korostaa HJK:n taloudellista etulyöntiasemaa verrattuna muihin Veikkausliigan seuroihin. HJK:n viime kauden ilmoitettu pelaajabudjetti oli 2,6 miljoonaa euroa, kun seuraavaksi suurin pelaajabudjetti oli KuPSilla, 1,2 miljoonaa euroa.
”HJK:n pelaajabudjetti on 120 prosenttia suurempi kuin KuPSin. Euromäärinä ero ei vaikuta suurelta, mutta prosentteina ero on valtava. Jos käyttää rahaa heikosti, 1,4 miljoonan ero katoaa nopeasti. Mutta jos saman rahan käyttää viisaasti, on ero suuri”, hän sanoo.
”Kilpailun pitäisi syntyä siitä, että seurat toimivat hyvin, ei siitä, että suuri seura toimii heikosti.”
Von Heijnen mukaan Hammarbyn tavoitteena on, että edustusjoukkueessa olisi joka kausi seitsemän seuran omaa kasvattia.
Ulkopuolelta Hammarby on hankkinut säännöllisesti afrikkalaisia pelaajia, joiden myynnillä voi saada aikaan paljon liikevaihtoa.
”Meidän pitäisi ostaa pelaajia niin harvoin kuin mahdollista, koska haluamme kehittää omia pelaajiamme. Meidän pitää tuoda ulkopuolelta sellaisia ominaisuuksia, joita emme voi itse kehittää. Haluamme poikkeuksellisia lahjakkuuksia ja pelaajia, joilla on potentiaalia erottua eurooppalaisessa kontekstissa tai kykyjä, joita seurassamme ei ole entuudestaan.”
Djurgården IF:n suomalaisen keskikenttäpelaajan Matias Siltasen, 18, markkina-arvo on noussut vauhdilla Ruotsissa. Kun Siltanen siirtyi Djurgårdeniin, hänen arvioitu markkina-arvonsa oli Transfermarkt-sivustolla noin miljoona euroa ja nyt se on 3,5 miljoonaa euroa. Kuva: Magnus Liljegren / Stella Pictures
Von Heijne nostaa esimerkiksi Kuopion Palloseurasta Djurgårdeniin siirtyneen Matias Siltasen.
”Hän on poikkeuksellinen lahjakkuus, ja sellaisia pelaajia voisimme ottaa. Mutta muuten saatamme etsiä jotain, mitä meillä tai lähiympäristössämme ei ole.”
Von Heijne oli rakentamassa Hammarbyn uutta strategiaa. Hän mietti muun muassa sitä, miten strategia voisi nostaa joukkueen arvoa.
”Aloitimme strategian pohtimisen seuran identiteetistä ja siitä, millaista jalkapalloa fanimme ja omistajamme haluavat nähdä. Sitten mietimme, mitä tarvitsemme, jotta voimme nuorella joukkueella voittaa paljon otteluita. Kolmanneksi mietimme sitä, millainen jalkapallo voisi parantaa mahdollisuuksiamme myydä pelaajia”, Von Heijne aloittaa.
”Millä tahansa ryhmityksellä voi pelata millaista tahansa jalkapalloa, mutta tiedämme, että hyökkääviä keskikenttäpelaajia ja hyökkääjiä myydään korkeimmilla rahamäärillä. Haluamme, että meillä on sellaisia pelaajia mahdollisimman paljon samaan aikaan kentällä.”
Hammarby rakentaa joukkueensa aina 4–3–3-ryhmitystä varten, jotta kentällä olisi samaan aikaan vähintään kuusi pelaajaa, joiden mahdollisuus myyntiin on maksimaalinen.
”Myynnin mahdollisuus on siis enemmän kytköksissä joukkueen rakentamiseen kuin pelitapaan”, Von Heijne toteaa.
Strategia on tuottanut tulosta. Viime vuonna Hammarby myi 18-vuotiaan laitahyökkääjän Bazoumana Tourén kymmenellä miljoonalla eurolla Hoffenheimiin ja toissa vuonna 20-vuotiaan hyökkääjän Deniz Gülin noin viidellä miljoonalla eurolla Portoon.
Sellaisista siirtosummista suomalaisseurat voivat vain haaveilla. Mutta siirtojen takana oleva logiikka on toteutettavissa: nuorille pelaajille voi rakentaa kehityspolun ja antaa riittävän nuorena vastuuta.