Omat veriarvot on hyvä tarkistuttaa säännöllisesti.
Lue tiivistelmä
Terveyden kannalta on tärkeää seurata säännöllisesti muun muassa verenpainetta, verensokeria, kolesterolia ja vyötärönympärystä.
Kohonneet arvot eivät välttämättä tunnu missään, mutta ne nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja muihin merkittäviin kansansairauksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vaikeasti lihavilla riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Jos haluat pitää hyvää huolta terveydestäsi, tiettyjä lukuja kannattaa tarkkailla.
Esimerkiksi kohonnut verenpaine tai korkea kolesteroli eivät välttämättä tunnu missään, mutta ne nostavat riskiä sairastua useisiin kansantauteihin.
Keskustelu oman lääkärin kanssa auttaa selvittämään, mitkä arvot kannattaa oireiden tai elintapojen takia mitata. Esimerkiksi naisen voi olla hyvä mittauttaa ferritiiniarvonsa edes joskus. Listasimme neljä arvoa, jotka ovat usein pielessä ja joilla on yhteys lukuisiin merkittäviin kansansairauksiin.
1. Verenpaine
Kohonneen verenpaineen vaarat tunnetaan. Se on riski esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.
Jos kohonnutta verenpainetta ei hoideta, se rasittaa vuosien mittaan valtimoita ja sydäntä.
Seuraus voi olla valtimotauti, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Se voi myös vaurioittaa munuaisia.
Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa), ja ihanteellinen, kun se on alle 120/80.
Kohonneen verenpaineen lukemat ovat 140/90 tai enemmän.
Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi 60-vuotiaista miehistä, joilla verenpaineen yläpaine on 180 mmHg, mutta joilla ei ole muita riskitekijöitä, kolme sadasta sairastuu aivohalvaukseen kahdeksan vuoden aikana.
Verenpaineen aiheuttamien sairauksien vaara lisääntyy jyrkästi, jos tupakoi, veren kolesteroliarvo on koholla ja jos on diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
Suomessa noin miljoona ihmistä käyttää verenpainelääkkeitä.
Omasta verenpaineesta on hyvä olla tietoinen. Arvon kertoo verenpainemittari. Kuva: Colourbox
2. Verensokeri
Kohonneesta verensokerista voi koitua monenlaista haittaa terveydelle.
Tavallinen seuraus on tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen, mutta samalla kasvaa myös riski sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön saamiseen.
Normaali verensokeri on aamulla ja ennen aterioita 4–6 mmol/l ja syömisen jälkeen alle 7,8 mmol/l.
Korkean verensokerin aiheuttamat oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen.
Terveyskylän mukaan yleinen kohonneen verensokerin oire on väsymys ja ajattelun tahmeus.
Jos verensokeri nousee yli 10 mmol/l, ylimääräinen sokeri erittyy virtsaan ja oireena on virtsan erityksen lisääntyminen. Se puolestaan kuivattaa limakalvoja ja janottaa.
Jotkut voivat kokea kohonneen verensokerin aiheuttavan näkökyvyn vaihtelua ja jalkapohjien puutumista.
Suomessa on arviolta liki puoli miljoonaa kakkostyypin diabetesta sairastavaa.
3. Kolesteroli
Korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten ahtautumista, joka voi pahimmillaan johtaa sydän- tai aivoinfarktiin.
Yli puolella suomalaisista kolesteroli ylittää suositukset.
Paras tapa tunnistaa korkea kolesteroli on käynti verikokeissa. Etenkin jos omilla vanhemmilla on todettu korkea kolesteroli tai sukulaisilla on ilmennyt sydänkohtauksia tai aivoinfarkteja, tutkimuksiin kannattaa hakeutua.
Kolesterolitaso kannattaa käydä mittauttamassa viimeistään 30–40-vuotiaana.
Kolesteroli on jaettu hyvään (HDL) ja huonoon (LDL). Yleisten suositusten mukaan huonon kolesterolin tulisi olla alle 3, mutta sydän- ja verisuonisairautta potevalla alle 1,8.
Niillä, joilla on jo todettu esimerkiksi valtimosairaus tai diabetekseen liittyviä lisäsairauksia, kuuluvat hyvin suuren riskin ryhmään. Heidän LDL-kolesterolitavoitteensa on alle 1,4 mmol/l.
Kolesterolin haitallisuus riippuu myös muista riskitekijöistä, kuten tupakoinnista, kohonneesta verenpaineesta ja liian vähäisestä liikunnasta. Kuva: Colourbox
4. Vyötärönympärys
Milloin olet edellisen kerran mitannut vyötärönympäryksesi?
Keskivartaloon kertyvä ylimääräinen rasva on terveydelle kaikkein haitallisinta rasvaa.
Vyötärölihavuudesta on kyse silloin, kun vyötärönympärys ylittää naisilla 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä.
Vyötärölihavuuteen liittyvien sairauksien lista on pitkä. Niitä ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, uniapnea ja sydänsairaudet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan normaalipainoiset sairastuvat kymmenen vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti harvemmin kuin ylipainoiset tai lihavat.
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on ylipainoisilla lähes kolminkertainen, lihavilla kahdeksankertainen ja vaikeasti lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Kansansairauksien riskitesti on yksi tapa saada lisää tietoa omasta terveydestä. Testin voi tehdä esimerkiksi täällä.
Lähteitä: Terveyskirjasto, Terveyskylä, THL