TALLINNA Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Viron itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta kohta neljä vuotta sitten. Melko pian sen jälkeen Viron suojelupoliisi teki periaatepäätöksen. Kremlin propagandaa ei enää suvaittaisi.
Siitä lähtien Viron poliisi- ja rajavirasto on karkottanut reilut kaksikymmentä maassa asunutta venäläistä suojelupoliisin aloitteesta. Osa karkotetuista oli syntynyt Virossa, osa asui maassa pitkään. Heidän oleskelulupansa mitätöitiin ennen karkotusta.
Karkotettuja yhdistää kaksi seikka: he olivat kaikki vahvasti Venäjä-mielisiä aktivisteja, eikä heidän karkotustensa perusteena ollut rikostuomio.
Oleskeluluvan menetys ja karkotus ovat olleet hallinnollisia toimia. Toimet perustuvat Viron suojelupoliisin kapon uhka-arvioon ja poliisi- ja rajaviraston viranomaispäätökseen.
Perusteena on ulkomaalaislain pykälä, jonka mukaan poliisi- ja rajavirasto PPA voi mitätöidä oleskeluluvan, jos Virossa asuva ulkomaalainen muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle.
Viron suojelupoliisin osastopäällikkö Harrys Puusepp kommentoi videolla Venäjä-mielisten aktivistien karkotuksia:
Karkotusten vaikutus on ollut tuntuva, ainakin yhdessä Viron isoista kaupungeista.
– Narvasta on tullut hiljentynyt kaupunki, sanoo koillisvirolaisen Narvan kaupunginjohtajaksi äskettäin valittu Katri Raik.
Suut supussa myös somessa
Narva sijaitsee Viron ja Venäjän rajalla. Puna-armeija tuhosi kaupungin vuoden 1944 pommituksissa ja taisteluissa. Sodan jälkeen neuvostojohtajat siirsivät sinne väkeä muualta Neuvostoliitosta. Tänäkin päivänä 96 prosenttia Narvan asukkaista on venäjänkielisiä.
Moni narvalainen jakaa venäläisen käsityksen historiasta. Se näkyi selvästi, kun Viron hallitus päätti vuonna 2022 poistattaa kaupungista puna-armeijaa sankarillisessa valossa esittäneet muistomerkit.
Päätös oli kova pala monelle. Kaupunkilaiset järjestivät mielenosoituksia ja pitivät vartiota kaupungissa sijainneen neuvostotankin luona. Tankki kuitenkin poistettiin. Moni narvalainen menetti oleskelulupansa ja joutui passitetuksi Venäjälle.
Kaupunginjohtaja Katri Raik kertoo videolla, miten karkotukset ovat vaikuttaneet Viron venäjänkielisimmässä kaupungissa:
Suojelupoliisin osastopäällikkö Harrys Puuseppin mukaan karkoitusten tarkoitus ei ole rajoittaa sananvapautta tai muita perusoikeuksia. Hän toteaa, että vaikutus on ollut ”yleisehkäisevä”.
– Näissä tapauksissa henkilöiden toiminta on ollut pitkäaikaista ja järjestelmällistä ja luonteeltaan sellaista, että olemme arvioineet uhan kansalliselle turvallisuudelle niin suureksi, että oleskeluluvan peruminen ja maahantulokielto olivat paikallaan, Puusepp kertoo.
Asenteet kielteisempiä, Putiniakin odotetaan
Kaikkiin vironvenäläisiin eivät suojelupoliisin perustelut uppoa. Kaupunginjohtaja Raik pitää kaupunkiinsa laskeutunutta hiljaisuutta jopa pahaenteisenä.
– En pidä siitä, että ihmiset uskaltavat puhua pelkästään keittiöissään ja katselevat kotonaan vain venäläisiä tv-kanavia.
Raikin mukaan suhtautuminen Viron johtoon ja erityisesti Natoon on muuttunut Narvassa kielteisemmäksi.
– Viime vuoden kuntavaalien katukampanjoinnissa oli niitäkin, jotka sanoivat odottavansa Putinia, Raik kertoo.

Avaa kuvien katselu
Tässä kuvassa Aleksei Esakovia karkotetaan Venäjälle rajanylityspaikalla kesällä 2022. Kuva: Viron suojelupoliisin aineistoSuomen viranomaisilla niukka tiedotuslinja
Viro on toimeenpannut Venäjä-mielisten karkotukset valtaosin tarkoituksellisen näkyvästi. Media on ollut paikalla, ja suojelupoliisi on tehnyt karkotuksista julkaisuja sometileilleen.
Suomessa sen sijaan viranomaisilta on vaikea saada tietoa edes siitä, onko Suomi tehnyt vastaavia karkotuksia, siis karkottanut Venäjän kansalaisia Kremlin-mielisen aktivismin takia hyökkäyssodan aikana.
Tässä taulukossa näkyvät Viron ja Suomen karkottamien Venäjän kansalaisten määrät. Rutiinikarkotukset koskevat muun muassa oleskelua maassa ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelupaa.
– Supo on antanut Maahanmuuttovirastolle voimassa olevan oleskeluluvan peruuttamista ja karkottamista koskevia lausuntoja. Emme valitettavasti voi kommentoida eri lupakategorioissa annettujen lausuntojen lukumääriä tai niiden kohteena olevien henkilöiden kansallisuuksia, supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen kertoo Ylelle sähköpostitse.
Hän kuitenkin vastaa tarkentaviin kysymyksiin, että suojelupoliisi antoi kansallisen turvallisuuden perusteella 50 kielteistä lausuntoa Maahanmuuttovirastolle vuonna 2025. Puolet koski Venäjän kansalaisia.
– Suojelupoliisi ei voi ottaa kantaa, minkälaista kansallisen turvallisuuden uhkaa henkilöt ovat muodostaneet, Lehtonen lisää.

Avaa kuvien katselu
Viro on karkottanut venäläisiä myös yhteyksistä Venäjän tiedustelupalveluihin. Vuoden 2025 heinäkuussa rajan yli passitettiin Denis Ten, jonka viimeiset sanat Viron viranomaisille olivat: pilasitte elämäni. Kuva: Viron suojelupoliisi
Yle kysyi kansalliseen turvallisuuteen perustuvista venäläisten karkotuksista myös Maahanmuuttovirastosta. Sieltä todettiin, että ”karkottamispäätöksistä ei ole olemassa tietoja tuolla tarkkuudella”. Yle ohjattiin käyttämään viraston verkkosivujen tilastopalvelua.
Tilastopalvelussa karkotukset on luokiteltu kahden karkotusperusteen mukaan: luvaton oleskelu tai syyllistynyt rikoksiin. Tilasto ei kerro karkottamisten syitä tämän tarkemmin. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomesta on karkotettu 867 Venäjän kansalaista.
Suomi aikoo kriminalisoida perättömän tiedon levittämisen vieraan valtion lukuun
Yleisellä tasolla supo toteaa Ylelle, että vaikka Venäjä harjoittaa monimuotoista ja laaja-alaista vaikuttamista eri Euroopan maissa, Suomi ei ole vaikuttamisen pääkohde.
– Venäjän hyökkäyssotaa tukevaa tai muuta venäjämielistä propagandaa on julkaistu somessa ja mediassa Suomessa hyvin vähän. Se johtuu siitä, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuomitaan suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti, Anni Lehtonen sanoo.
Suomi kuitenkin hakee nyt järeämpiä aseita informaatiovaikuttamista vastaan. Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä lakihanke ulkomaisen tiedustelupalvelun avustamisen kriminalisoinnista esimerkiksi informaatiovaikuttamisessa.
– Supon tavoitteena on, että järjestelmällisen perättömän tiedon levittämisestä pitäisi voida rangaista silloin, kun tekijä toimii tietoisesti ulkomaisen tiedustelupalvelun puolesta, Lehtonen kommentoi.

Avaa kuvien katselu
Varsinaiseen vakoiluun syyllistyneitä on Virossa tuomittu vankilaan. Viron suojelupoliisi julkaisee heidän kuvansa vuosikirjoissaan. Kuva: Rain Kooli / Yle
Oikeusministeriön erityisasiantuntija Venus Mahmood on lakihankkeesta melko vaitonainen. Hänen mukaansa hanke toteuttaa hallitusohjelmaa ja on tällä hetkellä perusvalmistelussa.
Lakihankkeen perustana on muun muassa hallitusohjelman seuraava kirjaus:
– Kriminalisoidaan järjestelmällinen vahingoittamistarkoituksessa vieraan valtion lukuun tapahtuva Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja Suomen päätöksentekoa tai yhteiskunnallisia oloja koskevan perättömän tiedon levittäminen.
Yle kysyi Mahmoodilta kaksi tarkennusta.
Mitä ”vieraan valtion lukuun” käytännössä merkitsisi? Pitäisikö olla todistettu yhteys vaikkapa vieraan valtion tiedustelupalveluun, vai riittäisikö somekirjoittelu, joka sisällöltään vastaa Suomeen vihamielisesti suhtautuvan valtion ulkopoliittisia linjauksia?
Entä mikä olisi enimmäisrangaistus näistä teoista? Mahmoodin mukaan lakihankkeesta ei ole vielä yksityiskohtaisempaa kerrottavaa.