Brittilehti Guardian listasi aiemmin tällä viikolla keinoja, joilla eurooppalaiset voisivat yrittää torpata Yhdysvaltojen aikeita Tanskan itsehallintoalueen valtaamiseksi.
Lue tiivistelmä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti keskiviikkona Yhdysvaltoja ennennäkemättömistä seurauksista, jos se yrittää vallata Tanskan itsehallintoalueen Grönlannin.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on perustellut Grönlannin haltuunottoa kansallisella turvallisuudella ja kirjoitti Truth Social -palvelussa, että Nato olisi tehokkaampi Grönlannin ollessa Yhdysvaltain käsissä.
Brittilehti Guardian listasi mahdollisiksi vastatoimiksi muun muassa lisääntyneet arktisen alueen sotilasmenot, taloudelliset pakotteet ja EU-joukkojen lähettämisen Grönlantiin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti keskiviikkona Yhdysvaltoja ennennäkemättömästä ”seurausten ryöpystä”, jos se päättää vallata Tanskan itsehallintoalueen Grönlannin. Macronin sanoista kertoi Le Monden mukaan hallituksen tiedottaja.
Yhdysvaltain sotilaallinen operaatio Nato-liittolaista vastaan ajaisi sotilasliiton kriisitilanteeseen. Trump ei ole sulkenut sitä pois keinovalikoimasta.
s Ranska tarkkailee tilannetta tiiviisti ja toimii täydessä solidaarisuudessa Tanskaa ja sen suvereniteettia kohtaan, Macron sanoi hallituksensa kokouksessa tiedottaja Maud Bregeonin mukaan.
Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen sanoi tiistaina, että Grönlanti pysyy mieluummin Tanskan osana kuin liittyy Yhdysvaltoihin. Kuva on otettu pääkaupunki Nuukissa tiistaina. Kuva: Marko Djurica / Reuters
Trump on perustellut tarvettaan Grönlannin haltuunotolle Yhdysvaltain kansallisella turvallisuudella.
– Natosta tulee paljon mahtavampi ja tehokkaampi, kun Grönlanti on YHDYSVALTOJEN käsissä. Vähempää on mahdotonta hyväksyä, Trump kirjoitti omassa Truth Social -palvelussaan keskiviikkona.
Macron ei kertonut tarkemmin seurauksista, joihin hän viittasi. Brittilehti Guardian käsitteli aiemmin tällä viikolla mahdollisia vaihtoehtoja, joilla EU- ja Nato-maat voisivat estää Yhdysvaltoja valtaamasta Grönlantia.
Ensimmäisenä lehden listalla oli diplomatia ja arktisen turvallisuuden korostaminen. Nato-lähettiläät olivat Brysselissä viime viikolla tiettävästi yksimielisiä siitä, että Naton tulisi Yhdysvaltain turvallisuushuoliin vastatakseen satsata enemmän arktisen alueen sotilasmenoihin, lähettää sinne lisää kalustoa sekä järjestää lisää ja entistä suurempia sotaharjoituksia.
Diplomatiaa kokeiltiin muun muassa keskiviikkona Washingtonissa järjestetyssä kokouksessa, jossa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja varapresidentti J.D. Vance keskustelivat Trumpin hallinnon aikeista Tanskan ulkoministerin Lars Løkke Rasmussenin ja Grönlannin ulkoministerin Vivian Motzfeldtin kanssa.
Rasmussenin mukaan Yhdysvaltojen päätä ei saatu käännettyä kokouksessa, jossa tanskalaiset pyrkivät löytämään kompromissiratkaisua hankalaan tilanteeseen. Hän kiisti Trumpin toistuvasti esittämän väitteen siitä, että Grönlanti olisi kiinalaisten ja venäläisten sotalaivojen saartama.
Lue lisää: Tanskan ulkoministerin silmiinpistävä reaktio Valkoisen talon tapaamisen jälkeen tallentui videolle
Tanskan ja Grönlannin ulkoministerien lausunnot kiinnostivat keskiviikkona mediaa Washingtonissa järjestetyn kokouksen jälkeen. Kuva: Jonathan Ernst / Reuters
EU:lla on Guardianin mukaan ainakin teoriassa huomattavaa taloudellista vipuvoimaa Yhdysvaltoihin nähden. Se voisi uhata Yhdysvaltoja vastatoimilla kuten kieltämällä Yhdysvaltain hallituksen joukkovelkakirjalainojen ostamisen tai sulkemalla sen sotilastukikohtia Euroopassa.
Yhdysvaltalaisia tuotteita ja palveluita voitaisiin periaatteessa sulkea pois EU-markkinoilta. Keinovalikoimassa olisivat mahdollisesti myös lisätullit, immateriaalioikeuksien riistäminen ja investointien estäminen.
Keinojen käyttöönotto vaatisi kuitenkin EU:n jäsenmaiden hallitusten hyväksyntää. Se ei ole itsestään selvä, sillä vastatoimet voisivat aiheuttaa taloudellista vahinkoa myös EU-maille ja viedä Ukrainalta Yhdysvaltain viimeisenkin tuen.
Guardianin mukaan EU voisi myös investoida Grönlantiin aiempaa enemmän vastatakseen Trumpin lupaukseen investoida alueelle ”miljardeja”.
Edellä mainitut keinot eivät ole toteutettavissa nopeasti, eivätkä ne välttämättä riittäisi tyydyttämään Trumpia. Hänen mukaansa juuri Grönlannin ”omistajuus” on Yhdysvalloille olennaista.
Trump kuvattiin keskiviikkona Valkoisessa talossa. Kuva: Evelyn Hockstein / Reuters
EU-joukkojen lähettämistä Grönlantiin ovat väläytelleet sekä asiantuntijat että poliitikot.
– EU:lla on nopean toiminnan kapasiteettia ja se tulisi aktivoida, kirjoittivat Bruegel-ajatushautomon tutkijat Moreno Bertoldi ja Marco Buti Guardianin mukaan.
Heidän mukaansa EU-maiden tulisi ”suojella Grönlantia proaktiivisesti Yhdysvaltain laajenemispyrkimyksiltä” lähettämällä joukkoja saarelle. Se ei ehkä estäisi Grönlannin valtaamista, mutta tekisi siitä huomattavasti vaikeampaa.
– Kukaan ei usko, että sota Yhdysvaltojen ja EU:n välillä olisi haluttava tai voitettavissa. Mutta Yhdysvaltojen sotilasoperaatiolla EU:ta vastaan olisi järkyttäviä seurauksia puolustusyhteistyölle, markkinoille ja Yhdysvaltojen globaalille luottamukselle, sanoi saksalainen europarlamentaarikko Sergey Lagodinsky Guardianin mukaan.