- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) saa maan suurinta palkkaa verrattuna muihin puheenjohtajiin.
- Palkkaerot ovat suuria, koska yhteistä ohjeistusta ei ole. Osa puheenjohtajista on päätoimisia ja osa sivutoimisia.
- Ylen haastattelemien asiantuntijoiden ja puheenjohtajien mukaan tehtävä on vaativa ja vastuullinen.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Kaisa Lepola (sd.) nauttii maan suurinta palkkaa, kun tarkastellaan kaikkien hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajien palkkoja ja palkkioita.
Lepolan puheenjohtajuus on ollut kokopäiväistä työtä vuoden 2024 tammikuun puolivälistä alkaen.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen valtuuston hyväksymän palkkiosäännön mukaan päätoimisen aluehallituksen puheenjohtajan palkan määräytymisen lähtökohtana on ensimmäisen kauden kansanedustajan palkkio ilman muita korvauksia.
– En tiedä yllättikö, että olin listan kärjessä. Tiesin, että palkkani on korkeimmasta päästä, Kaisa Lepola sanoo.
Hän sanoo, että lähes 92 000 euroa on tänä vuonna saatava palkka.
Lepola ja muut puheenjohtajat olivat tänään koolla Tampereella. Ylen uutinen palkkioista herätti kovaa keskustelua.
Vuosipalkkion lisäksi puheenjohtajille voidaan maksaa esimerkiksi kokouspalkkioita, sekä mahdollisesti ansionmenetys- ja matkakorvauksia. Lepola ei saa tällaisia lisiä palkkansa päälle. Osa saa, sanoo Lepola.
– Kun palkkiot ja korvaukset lasketaan vertailtujen summien päälle, niin aika samoissa siellä pyörii moni. Epäilen, että Kanta-Häme ei olisi sitten kärjessä.
Merkittävä rooli, merkittävä palkka
Kristiina Hämäläinen teki hallintotieteen gradunsa aluehallitusten puheenjohtajien roolin muodostumisesta hyvinvointialueiden ensimmäisinä vuosina. Hän oli Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtajana sen ensimmäisinä vuosina 2022–2024.
Nykyisin THL:ssä asiantuntijana toimiva Hämäläinen pitää aluehallituksen puheenjohtajan roolia erittäin merkittävänä.
– Aluehallituksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli demokratian edustajana. Hän on myös tärkeä kasvo ulospäin asukkaille ja äänestäjille, jolloin heillä on tiedossa, kuka heidän asioista päättää. Näin he tulevat myös kuulluksi päätöksiä tehdessä, Hämäläinen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen hallituksen puheenjohtajan Mirja Vehkaperän (kesk.) palkkio on kolmanneksi suurin, 82 000 euroa vuodessa.
Hän sanoo, että palkkioiden vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä hyvinvointialueiden palkka- ja palkkiomallit ovat erilaisia. Hän on itse täyspäiväinen aluehallituksen puheenjohtaja, ja suurin osa johtajista on sivutoimisia.
– Haluan, että kuka ikinä tätä työtä tekeekään Pohteella, hän pystyisi tekemään sitä täyspäiväisesti. Puhutaan miljardiluokan budjeteista, isoista asioista ja isosta hyvinvointialueesta.
Myös Kanta-Hämeen Kaisa Lepolan mielestä on selvää, että työtä täytyy tehdä täysipäiväisesti.
– Valtuusto on palkan määritellyt, ja ajattelen, että tehtävä on vastuullinen ja vaativa. Useampi toimittaja on tuumannut, että hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajilla olisi enemmän valtaa kuin esimerkiksi rivikansanedustajalla.
Kirjavia, koska mitään sääntöjä ei ole
Suuret erot palkkioissa selittyvät osin sillä, että osa saa Ylen listaamien summien päälle kokouspalkkioita ja muita korvauksia, toisilla ne on leivottu palkan tai palkkion sisään.
Yle kysyi kaikilta hyvinvointialueilta, kuinka paljon rahaa puheenjohtajat saavat tehtävästään ja mihin palkkio perustuu. Helsinki ja Ahvenanmaa eivät ole mukana vertailussa. Kuvaus: Janne Körkkö / Yle, Kare Lehtonen / Yle, editointi: Jani Aarnio / Yle.
Kristiina Hämäläisen mukaan palkkiot hyvinvointialueella ovat kirjavia, koska lainsäädäntö ei määrittele minkäänlaisia perusrakenteita aluehallituksen puheenjohtajien palkkioiden muodostamiseen, kuten muille luottamushenkilöille.
Muut luottamushenkilöt ja aluevaltuuston puheenjohtajat saavat lakisääteisesti aina ansionmenetyskorvausta ja palkkiota. Aluehallituksen puheenjohtajan palkkiosta taas päättää aina aluevaltuusto.
– Tämä yksityiskohta tekee palkkiotasosta äärimmäisen heiluvan ja alttiin poliittisille intresseille, Hämäläinen sanoo.
Kaisa Lepolan mukaan yhteinen ohje voisi tehdä palkkioiden ja palkkojen vertailusta läpinäkyvämpää.
– Valtakunnallista tasalaatuisuutta tämän tehtävän hoitamiseen suosittelisin. Ne ovat tietenkin hyvinvointialueiden itsensä päätettävissä, mutta yhteistä hyväksyntää ja yleistä linjausta sille, että maksujärjestelmä olisi samansuuntainen, toivon vilpittömästi kollegoillekin, sanoo Kaisa Lepola.
Palkkiot kiinnostavat, se on selvää
Kristiina Hämäläisen mielestä aluehallituksen puheenjohtajille tulee maksaa oikeudenmukaisesti, sillä vastuu on merkittävä.
– Aluehallituksen puheenjohtaja kantaa aluehallituksen päätöksistä samaa juridista virkavastuuta kuin virkaesittelijä.
Myös Ylen haastattelema Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Arto Haveri sanoo, että kokonaisuudessaan vuosipalkkiot ovat kohtuullisia työmäärään nähden. Palkkioratkaisut eivät hänestä vaikuta loogisilta.
Pohteen Mirja Vehkaperä ymmärtää yleisön kiinnostuksen hyvinvointialueen palkkatasoon.
– Tänään palkkapäivänänä tililleni kilahti 3 765 euroa. Että tällaisilla suuruuksilla nyt mennään, ja tämän verran näistä tehtävistä saadaan.
Kaisa Lepolan mukaan kokoaikaisen puheenjohtajan päivät vaihtelevat. Joskus töitä on aamuseitsemästä iltaseitsemään, joskus työtunnit saa pidettyä kohtuullisina.
Mirja Vehkaperä kuvailee olevansa aamu-, päivä- ja iltavuorossa ilman viikonloppu- tai iltalisiä.