Kartalle kokonaiskuvasta|Viuhuvatko maailmanpolitiikan uutiset ohi? Tiivistimme päivän käänteet tähän juttuun.
Lue tiivistelmä
Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin osana Nato-maiden yhteistyötä.
Tanska pyysi apua liittolaisiltaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli jälleen toistuvasti vaatinut Grönlannin liittämistä osaksi Yhdysvaltoja.
Myös Ruotsi, Norja, Saksa, Hollanti, Ranska ja Britannia lähettävät sotilaita Grönlantiin.
Trump on perustellut vaatimuksiaan sillä, että Yhdysvallat ei usko Tanskan pystyvän puolustamaan Grönlantia Kiinan ja Venäjän pyrkimyksiltä.
Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin osana Nato-maiden yhteistyötä. Samaan aikaan uhka Yhdysvaltojen iskusta Iraniin vaikuttaa laantuneen.
Molempien uutisten keskiössä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on viime viikkoina esimerkiksi:
-
Vaatinut yhä äänekkäämmin Tanskalle kuuluvaa Grönlantia liitettäväksi osaksi Yhdysvaltoja
-
Uhannut iskeä Iraniin, jossa hallinnon vastaiset mielenosoitukset ovat paisuneet
-
Määrännyt joukkonsa hyökkäämään Venezuelaan ja kaappaamaan maan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron
Tässä ovat kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen viimeisimmät käänteet.
Suomi lähettää kaksi upseeria Grönlantiin
Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin, kertoi puolustusministeriö torstaina.
Tanskan asevoimat ilmoitti keskiviikkona laajentavansa sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa. Tanska kertoi pyytäneensä kalustoa ja joukkoja Grönlantiin myös Nato-liittolaisilta.
Myös Ruotsi, Norja, Saksa, Hollanti, Ranska ja Britannia ilmoittivat lähettävänsä sotilaita Grönlantiin. Monen maan ilmoitus näyttää lähinnä symboliselta: Norjan puolustusvoimat ilmoitti lähettävänsä Grönlantiin kaksi ihmistä, Hollanti yhden.
Miksi Tanska pyysi apua Grönlantiin?
Trump on perustellut Grönlannin valtaamisaikeitaan sanomalla, että Yhdysvallat ei usko, että Tanska pystyisi tarvittaessa puolustamaan Grönlantia Kiinalta ja Venäjältä.
Tanskan ilmoitus sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä Grönlannissa tuli keskiviikkona vain pari tuntia ennen Tanskan ja Yhdysvaltojen Grönlanti-kokousta. Tanska ja Grönlanti olivat pyytäneet tapaamista tavoitteenaan liennyttää Trumpin uhkailuja ottaa Grönlanti haltuunsa.
Mitä Grönlanti-tapaamisessa sovittiin?
Washingtonissa tapasivat Tanskan, Grönlannin ja Yhdysvaltain ulkoministerit sekä Yhdysvaltain varapresidentti. Tapaamisessa ei onnistuttu muuttamaan yhdysvaltalaisten kantaa, vaan pian sen jälkeen Trump toisti, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlannin.
Osapuolet päättivät perustaa työryhmän jatkamaan neuvotteluita. Tanska ja Grönlanti vaikuttavat saaneen Washingtonin tapaamisella aikalisän, mutta ongelmaa ei ratkaistu.
Torstaina Trump sanoi, etteivät eurooppalaiset joukot Grönlannissa muuta hänen ajatteluaan alueesta.
Myös tätä tapahtui torstaina:
Trump uhkasi aiemmin puuttua Iranissa kiihtyneisiin hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin sotilaallisesti, jos mielenosoittajien tappaminen ei lopu. Torstaina uhka Yhdysvaltain iskusta Iraniin vaikutti aavistuksen laantuneen.
Trump kertoi keskiviikkona saaneensa ”erittäin tärkeistä lähteistä” Iranista tiedon, ettei mielenosoittajia enää tapeta eikä teloituksia toteuteta. Trump ei silti ole sulkenut pois iskujen mahdollisuutta.
Miten tämä liittyy isoon kuvaan?
Trump on viimeaikaisella Venezuela-iskullaan osoittanut, että äkillisetkin liikkeet ovat mahdollisia ja että presidentti voi harkita iskuja jopa valtiojohtajia vastaan.