Paleltuneiden vaeltajien pelastaminen erämaasta on näkynyt kovilla pakkasilla myös UKK-puiston juurella sijaitsevassa tunturikeskuksessa.
Lapin kansallispuistoista on jouduttu pelastamaan viime aikoina useita paleltuneita retkeilijöitä, kerrotaan Lapin pelastuslaitokselta ja Lapin rajavartiostosta Ilta-Sanomille.
Ihmisiä on pelastettu maastosta muun muassa helikopterin ja moottorikelkan voimin, kertoo päivystävä palomestari Kimmo Partanen Lapin pelastuslaitokselta.
Partasen arvion mukaan pelastuslaitoksella on ollut tällaisia tehtäviä kahden viime viikon aikana 6–10. Lisäksi Rajavartiolaitos on hoitanut ainakin kaksi pelastusta.
Partasen mukaan tapauksissa on kyse hiihtovaeltajista, jotka ovat saaneet retkellä paleltumavammoja käsiin tai jalkoihin. Hänen mukaansa taustalla voi olla tilanteita, joissa retkelle on lähdetty liian vähäisillä vaatteilla.
– Tai sitten ei ole kokemusta kovista pakkasista tai pakkanen on kiristynyt reissun aikana. Syitä on monia, Partanen sanoo.
– Jos on alueelta, jossa ei ole pakkasia, niin ei välttämättä ole ymmärrystä siitä, mitä pakkanen todella tarkoittaa.
Lapissa on ollut viime viikkoina käynnissä pitkä ja kylmä pakkasjakso. Pakkasta on ollut laajalti jopa 30–40 astetta.
Partasen mukaan vastaavanlaisia pelastustehtäviä tulee vuosittain ympäri Lappia ja erityisesti alueilla, joissa on Metsähallituksen autiotupia.
– Kyllähän pitkä pakkasjakso todennäköisesti lisää tällaisia tehtäviä.
Lapin pelastustehtävistä uutisoi ensin Yle.
Lapissa talvivaellukselle lähtiessä on aina varauduttava siihen, että retki voi venyä päivällä tai parilla, muistuttaa palomestari. Kuva: Juha Sorri
Helikopteri on lähetetty Partasen mukaan apuun ainakin Urho Kekkosen kansallispuistossa.
– Siellä on autiotupia laajalla alueella ja välimatkat ovat pitkiä.
Muun muassa juuri välimatkojen pituus Lapissa tekee Partasen mukaan sen, että tällaiset pelastusoperaatiot ovat aina haasteellisia.
– Se, onko järkevää lähteä moottorikelkalla vai helikopterilla, vaatii aina suunnittelua, selvittelyä ja paikallistuntemusta. Ja se, kuka sinne lähetetään. Kaikki eivät välttämättä ole kykeneväisiä liikkumaan noissa maastoissa.
Viime viikkoina Rajavartiolaitos on jouduttu hälyttämään pelastuslaitoksen tueksi ainakin kahdessa eri pelastustehtävässä, kertoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Mikko Kauppila.
Ensimmäinen tapaus sattui Kauppilan mukaan Savukosken erämaa-alueella, jossa hiihtäjä oli palelluttanut sormensa ja hälyttänyt apua. Rajavartiosto haki hiihtäjän pois moottorikelkalla, jonka jälkeen hänelle tilattiin ambulanssi ja hänet kuljetettiin jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan.
Samalla pelastusreissulla rajavartiosto löysi sattumalta toisenkin hiihtäjän, joka oli avun tarpeessa.
– Hän ilmoitti, ettei pysty jatkamaan hiihtovaellustaan ja hänet sitten evakuoitiin autotien varrelle.
Muutamaa päivää myöhemmin rajavartiosto pelasti kaksi ihmistä autiotuvasta UKK-puistosta lähellä Raja-Jooseppia. Kahdesta henkilöstä toisella oli paleltumia sormissaan.
Kauppilan mukaan kaikki autettavat olivat suomalaisia. Pelastuslaitoksen auttamien henkilöiden joukossa sen sijaan on ollut sekä suomalaisia että ulkomaalaisia.
UKK-puisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto ja se on tunnettu laajasta erämaastaan. Kuva: Faye Lawson / IS
Retkeilijöiden pelastustehtävät ovat näkyneet myös UKK-puiston laidalla sijaitsevassa Kiilopään tunturikeskuksessa, kertoo Suomen Ladun ohjelmapalvelupäällikkö Satu Salminen.
Salmisen mukaan keskukselle tuodaan välillä maastosta evakuoituja ihmisiä helikopterilla tai moottorikelkalla silloin, jos heidän vointinsa on hyvä.
Hän varoittaa, että talvivaellus on aina vaativaa puuhaa, mutta erityisesti kovilla pakkasilla.
– Vaellus noin kovilla pakkasilla ei ole aloittelijoille. Pitää olla vaatetus ja varustus kunnossa ja tietää, miten niitä varusteita käytetään. Koviin pakkasiin ei voi lähteä opettelemaan ensimmäistä kertaa, miten teltassa yövytään, Salminen sanoo.
Yleensä henkilökunta keskustelee Kiilopään varustevuokraamoon tulevien asiakkaiden kanssa muun muassa reiteistä. Siten Salmisen mukaan voidaan varmistua siitä, onko retkelle lähteminen turvallista.
– Mutta on paljon heitäkin, jotka tulevat pihaan bussilla tai autolla ja lähtevät suoraan vaeltamaan ilman, että käyvät edes sisätiloissa. Joskus voi nähdä myös vaeltajia heikommilla varustuksilla.
Salmisen mukaan puutteellisia varusteita näkee useimmiten ulkomaalaisilla turisteilla.
Talvivaelluksessa on huomioitava monta asiaa, kuten riittävän lämmin vaatetus ja varustus, jolla suojautua kylmältä ja tuulelta. Kuva: Antti Hämäläinen
Maastossa avun saamisessa voi kestää pitkäänkin. Kimmo Partasen mukaan retkeilijä voi joutua odottamaan apua jopa vuorokauden.
– Voi olla, että jos illasta tulee hälytys, niin apu tulee seuraavana aamuna tai vasta sitä seuraavana.
– Totta kai jos on välitön vaara, apu lähetetään mahdollisimman nopeasti. Mutta jos on vaikka autiotuvassa ja on suojaa ja ruokaa, niin katsotaan, milloin on keliolosuhteiden puolesta mahdollista päästä perille.
Partanen muistuttaakin Lapin retkeilijöitä aina varautumaan yllättäviin tilanteisiin ja siihen, että retki saattaa pidentyä päivällä tai parilla.
Tärkeää olisi varata mukaan ensiapupakkaus sekä riittävästi ruokaa, vettä, suojaa ja lämmikettä, kuten lämpimiä vaatteita ja lämpöpeitteitä. Myös satelliittipuhelin on hyvä keino varmistaa, että apua voi hälyttää tarvittaessa.
– Lähtökohtana olisi, ettei pelastuslaitos ole ensisijainen vaihtoehto sille, jos tulee yllätyksiä, vaan että olisi ensin valmius yrittää selviytyä itse.