Suomessa ei ole enää ainuttakaan suljettua vankilaa, joka ei olisi yli sataprosenttisesti täynnä. Pieniinkin selleihin on jouduttu laittamaan kerrossänkyjä.
Suomen vankilat ovat niin ääriään myöten täynnä, että Rikosseuraamuslaitos (Rise) on huolissaan sekä vankien että vankilan työntekijöiden turvallisuudesta.
Rise järjesti torstaina tiedotustilaisuuden Helsingin vankilassa. Tilaisuudessa kerrotut numerot puhuvat korutonta kieltään: Suomessa on noin 3 000 vankipaikkaa ja yli 3 600 vankia.
Risen mukaan vankilan ”optimaalinen turvallinen” käyttöaste olisi 90 prosenttia, eli silloin, kun vankila ei ole vielä aivan täynnä.
Suomessa on 15 suljettua vankilaa. Joka ikisen käyttöaste on yli 100 prosenttia, ja kahdeksassa se on jo yli 120 prosenttia.
Kaikkein pahin tilanne on Köyliön vankilassa, jonka käyttöaste on huimat 129 prosenttia.
Helsingin vankilan tilanne ei ole pahimmasta päästä, mutta tilanpuute näkyy siitä huolimatta. Käyttöaste on 108 prosenttia, siis 18 prosenttiyksikköä yli turvalliseksi määritetyn rajan.
Helsingin vankilan rikosseuraamusasiamies Tommi Kiiala kertoo, että yhden hengen sellit ovat tätä nykyä melkoinen harvinaisuus.
– Pieniinkin selleihin on jouduttu laittamaan kerrossänkyjä, kertoi Tommi Kiiala. Kuva: Mika Ranta / HS
Helsingin vankila ottaa vuosittain yli tuhat vapaudesta tulevaa uutta vankia. Vankilat eivät voi kieltäytyä ottamasta vankeja vastaan, mikä on johtanut jokseenkin luoviin ratkaisuihin vankien sijoittamisessa ja kiristänyt ilmapiiriä.
– Pahimmillaan vankeja on asutettu saunan pukuhuoneessa. Tilaa ei ole siirtää vankeja. Jos tulee riitaa tai muuta, voidaan vain vaihtaa vanki toiseen, toiselle osastolle tai vankiloiden välillä. Täydestä laitoksesta toiseen. Pieniinkin selleihin on jouduttu laittamaan kerrossänkyjä ja asuttamaan useampaa vankia, tulevat he toimeen tai eivät, Kiiala sanoi.
Kiialan mukaan vankien kasvanut määrä kuormittaa henkilökuntaa ja vaarantaa vankien kuntoutuksen.
– Mikäli resurssipula tästä pahenee, eikä asialle tehdä mitään, kykenemme enää vankien varastoimiseen emmekä siihenkään turvallisesti, Kiiala kertoi.
Tilanpuute ei ole ainoa muutos, joka huonontaa vankien ja vankilan työntekijöiden turvallisuutta.
Risen tilastojen mukaan vankien välinen väkivalta on ollut nousussa viimeiset neljä vuotta. Vuonna 2025 tilastoitiin 142 vankien välistä väkivaltatapausta. Henkilökuntaan kohdistuvia väkivaltatapauksia tilastoitiin viime vuonna 60. Määrä on miltei kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Vankilaan suljettavat vangit ovat yhä useammin vaikeasti päihderiippuvaisia, ja vieroitusoireet sekä vankilassa käytävä huumekauppa aiheuttavat väkivaltaa, uhkailua ja painostamista.
Vaaroja aiheuttavat myös vankien mielenterveysongelmat. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että merkittävä osa vankiloiden vaaratilanteista johtuu nykyään vankien mielenterveysongelmista.
Vankien lisääntyvä määrä ja ahdas majoittaminen vaikeuttavat rikoksiin, väkivaltaan ja uhkailuun puuttumista. Myös järjestäytyneen rikollisuuden estäminen on vaikeampaa.
Risen mukaan Suomen vankiloissa on noin 350 vankia, jotka kytkeytyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tällaiset vangit pyrkivät useimmiten jatkamaan rikoksiaan vankilassa.
Operatiivisen vastuualueen johtaja Riitta Kari kertoi tiedotustilaisuudessa, että turvallinen taso ylittyy tällä hetkellä 900 vangilla. Tilanne ei todennäköisesti helpota aivan lähiaikoina.
Oikeusministeriö on päättänyt lisätä vankipaikkoja. Seuraavan kolmen vuoden aikana saadaan 400 uutta vankipaikkaa.
– On kuitenkin huomioitava, että osa nykyisistä vankiloista on teknisen käyttöikänsä päässä, Kari sanoi.
Kari kertoi, että valtioneuvosto on päättänyt ”käynnistää uuden suljetun vankilan suunnittelemisen Uudellemaalle”.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, koska se valmistuu tai kuinka monta vankipaikkaa sinne tulee.
Risen odotus on, että vankimäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli 4 000 vankiin.