Puolustusvaliokunta hälytetty pikavauhtia koolle – Tästä on kyse

Eduskunnan puolustusvaliokunta on hälytetty koolle ensi viikon tiistaiksi.

Paikalle tulee kuultavaksi puolustusministeri Antti Häkkänen.

Asiasta kertoo Iltalehdelle puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

– Tällä hetkellä maailmalla, Euroopassa sekä Suomen lähialueillakin on havaittavissa sellaisia kehityskulkuja, jotka voivat konkreettisesti vaikuttaa myös Suomen osallistumiseen esimerkiksi osana Natoa ja myös osana Ukrainaa tukevien maiden halukkaiden koalitiota, Heikki Autto avaa kokouksen syitä.

– Ja tietenkin yksi ajankohtainen aihe on Nato-liittolaisen Tanskan kutsu osallistua näihin harjoituksiin, joilla Tanska pyrkii vahvistamaan arktisen alueen turvallisuutta, Autto lisää.

Suomi päätti torstaina lähettää Tanskan pyynnöstä kaksi yhteysupseeria Grönlantiin tutustumaan harjoitustoiminnan mahdollisuuksiin, puolustusministeriö tiedotti.

Esillä puolustusvaliokunnassa on Autton mukaan myös Suomenlahden uudenvuodenaaton kaapelirikko ja siihen liittyvä tutkinta.

Askelmerkit selville

Ukrainaa tukevien maiden niin sanottu halukkaiden koalitio kokoontui alkuvuodesta Pariisissa. Suomesta paikalla oli tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Stubb avasi tuolloin järjestelyä, jota Ukrainan tueksi rakennetaan. Siihen kuuluisivat muun muassa Yhdysvaltojen johdolla tapahtuva tulitauon valvonta ja monikansallinen halukkaiden koalition joukko, joka tukee Ukrainaa.

Stubb ei avannut tarkemmin Suomen tulevaa roolia monikansallisessa joukossa, mutta Suomi osallistuu siihen muodossa tai toisessa.

Käytännössä myös Suomen osallistuminen joukkoon on tiistaina puolustusvaliokunnassa pöydällä, Autto vahvistaa kysyttäessä.

– Neuvottelujahan on nyt käyty tässä niin kuin joulun ja uudenvuoden aikaan. Kyllä siellä käsittääkseni sellaista asiaa on, jota on hyvä valiokunnan tietoon saattaa.

– Keskustellaan tämän hetken neuvottelujen vaiheesta. Tietysti siihen, että aseet vaikenisivat Ukrainassa, on valitettavasti vielä arvioni mukaan pitkä matka. Venäjähän ei ole indikoinut millään tavalla sitä, että he olisivat valmiit hyökkäyssotaansa lopettamaan tai edes mahdollistamaan tulitauon. Mutta on tärkeää, että Ukrainaa tukevien maiden askelmerkit ovat selvät tilanteessa, jos ja aikanaan kun aseet vaikenevat.

Kysyttäessä, tuleeko pöydälle jo konkreettinen ehdotus siitä, miten Suomi tarvittaessa voi monikansallisiin joukkoihin osallistua, Autto vastaa, että ainakin kuullaan, ”missä vaiheessa neuvottelut kumppaneiden kanssa sekä valmistelut Suomen osalta tällä hetkellä ovat”.

Trumpin pelko?

IS:n lähteiden mukaan Suomi haluaa auttaa Tanskaa Grönlannin kysymyksessä, mutta samalla valtiojohdossa kytee huoli siitä, aiheuttaisiko lisäsotilaiden lähettäminen ärsytystä Yhdysvalloissa ja etenkin sen presidentissä Donald Trumpissa.

Iltalehti kysyi Auttolta, jakaako Grönlannin tilanne ja sotilaiden lähettäminen Suomen ulkopoliittista johtoa. Hän kiistää tämän tai kiertää asiaa vedoten muodollisiin päätöksiin.

Hän sanoo, että Suomen ulkopoliittinen johto on tehnyt torstaina yksimielisesti päätöksiä Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa Tp-utvassa.

– Suomen sisällä ei tietenkään ole minkäänlaista sellaista erimielisyyttä näistä asioista. Ja tässä vaiheessahan ei kyse ole siis mistään harjoitukseen osallistumisesta, vaan tutkitaan sitä, että miten Suomi voisi tuoda lisäarvoa näissä harjoituksissa.

– Ja totta kai Suomi on osallistunut myös Naton rauhanajan tehtäviin muualla arktisella alueella, siis konkreettisesti vaikka harjoittelemalla Norjassa, mutta myös esimerkiksi turvaamalla Islannin ilmatilaa tai osallistumalla laivaston toimintaan Pohjanmerellä.

– Tällainen arktisen alueen toiminta ei ole Suomelle vierasta. Mutta Grönlanti toiminnan perusteena on Suomelle uusi ja siksi nämä yhteysupseerit nyt sinne lähetetään.

”Ei erityistä painetta”

Kysymykseen, mistä suunnasta paine tuli kutsua valiokunta koolle kesken istuntotauon, esimerkiksi oppositiosta vai puheenjohtajalta itseltään, Autto vastaa, ettei ole mitään erityistä painetta. Kyse on hänen mukaansa ajankohtaisten tietojen saamisesta.

Uteluun siitä, huolettaako puolustusvaliokunnan jäseniä USA:n presidentti Trumpin reaktio siihen, jos Tanskaan menee suomalaisia sotilaita, Autto vastaa, että Trumpin kanssa ollaan samalla puolella siinä mielessä, että hän kantaa huolta arktisen alueen turvallisuudesta kuten Suomi ja yhteinen liittolainen Tanskakin.

Paljon on tapahtunut

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk) sanoo Iltalehdelle, että istuntotauolla on tapahtunut niin paljon asioita ulko- ja turvallisuupolitiikassa, että valiokunnan puheenjohtajisto katsoi kokouksen tarpeelliseksi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Savola (kesk). Henri Kärkkäinen

– Tässä on paljon tapahtunut asioita: on tietysti Ukrainan tilanne, mikä on hyvä käydä läpi, sitten nämä kaapelirikkokysymykset ja tietysti tämä Grönlannin asia, Savola sanoo.

– Tämä on ennen kaikkea valiokunnan informoimista siitä, missä mennään.

Vastaavia kysymyksiä käytiin myös ulkoasiainvaliokunnan ylimääräisessä kokouksessa läpi jo aikaisemmin.

Puheenjohtajille tieto hieman ennen julkaisua

Savola kertoo, että Suomen päätös lähettää Grönlantiin kaksi yhteysupseeria tuli puolustusvaliokunnan puheenjohtajien tietoon hieman ennen asian julkaisua. Savola pitää yhteysupseerien lähettämistä Grönlantiin symbolisena asiana.

– En näe, että tässä olisi mitään hankaluutta siinä, että kaksi yhteysupseeria laitetaan ja on harjoitustoimintaa. Se on tietysti informatiivinen kysymys ja vähän symbolinen kysymys myös, että ollaan lippua näyttämässä siellä, Savola sanoo.

Savolan mukaan Naton läsnäoloa vahvistetaan arktisella alueella ja Grönlannissa. Sen kautta Suomi ja Nato voivat näyttää Yhdysvalloille, että arktisen alueen turvallisuuskysymys otetaan tosissaan.

Jos puhutaan laajemmasta suomalaisten joukkojen lähettämisestä sotaharjoitukseen Grönlantiin, niin näetkö sellaisen mahdollisena tässä?

– Tässä oikeastaan kaikki on mahdollista. Tällainen harjoittelutoiminta pitää suunnitella hyvin. Varmaan nyt tässä tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät sen, miten sitä läsnäoloa Suomen osalta voidaan vahvistaa, Savola sanoo.

Hän muistuttaa arktisen alueen olevan laaja kokonaisuus ja Suomella on jo nyt paljon vastuuta pohjoisilla alueilla.

– Kannattaa tässäkin miettiä, mihin on järkevää omia joukkoja laittaa ja missä on järkevä harjoitella.