Erityisasiantuntija muistuttaa, ettei alaikäinen päädy Suomessa vankilaan kovin herkästi. Vankilaan päätyviä alaikäisiä epäillään ja tuomitaan hyvin vakavista rikoksista.
Alaikäisten vankien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa.
Vielä vuosina 2019–2022 vankilaan päätyi noin 30 alaikäistä vuodessa. Luku sisältää sekä tutkinta- että rangaistusvangit.
Määrä kääntyi vuonna 2022 nousuun, joka ei osoita hidastumisen merkkejä. Vuonna 2023 alaikäisten vankien määrä pomppasi 58:aan. Vuonna 2024 se nousi 73 vankiin, ja edellisvuonna se oli jo 80.
Risen torstaisessa tiedotustilaisuudessa ei nostettu esille sitä, mistä alaikäisten tutkinta- ja rangaistusvankien määrän kasvu kertoo tai johtuu.
Rikosseuraamuslaitoksen tiimivastaava, erityisasiantuntija Kati Sunimento esitti tilaisuuden jälkeen Ilta-Sanomille oman arvionsa.
– Tiedämme tutkimusten perustella, että nuorisorikollisuus on kasaantunut aiempaa pienemmälle porukalle, joka tekee entistä vakavampia rikoksia. Alaikäinen ei joudu vankilaan syyttä, eli heillä epäillään tai heidät tuomitaan hyvin vakavista rikoksista. Siihen liittyy myös uusi ilmiö, alaikäiset tekevät rikoksia ryhmässä ja kerralla saattaa tulla samasta rikoksesta useampia tuomittuja ja se näkyy heti meidän tilastoissa.
Koulutuksen tarve ei koske vain lapsivankeja. Sunimento kertoo, että 8–10 prosentilla aikuisista vangeista ei ole peruskoulun päättötodistusta. – Se tarkoittaa, että aikuisten peruskoulutusta pitäisi järjestää, mutta se on tosi huonolla tolalla tällä hetkellä. Kuva: Mika Ranta / HS
Vankeus ei poista opintovelvollisuutta. Tämä tarkoittaa siis käytännössä myös sitä, että yhä useampi alaikäinen suorittaa peruskoulunsa vankilassa.
Opetusohjelma ei muutu vankeustuomiosta miksikään, mutta käytännössä vankilassa ei saa yhtä paljon opetusta kuin sen ulkopuolella.
– Hurja tilanne oli vielä muutama vuosi sitten. Tutkintavanki saattoi tavata opettajaa vain 45 minuuttia viikossa.
Opetuksen määrään vaikuttavat myös vankilan säännöt ja tarpeet. Tutkintavankeudessa olevalla oppilaalla on tiukat yhteydenpitorajoitukset. Tästä syystä opettaja ei voi opettaa samassa tilassa muita kuin tutkintavankeudessa olevaa oppilasta, mikä vie opettajan työaikaa.
– Sanoisin kuitenkin, että jokaiselle pyritään turvaamaan se useampi tunti viikossa ja parhaimmillaan maanantaista perjantaihin jopa puolikasta päivää, Sunimento kertoo.
Sunimento kertoo, että opetuksen järjestämiseen kaivattaisiin lisää resursseja, vaikka tilanne onkin jo parempi kuin muutama vuosi sitten.
– Vankiloissa, joissa on alaikäisiä, pitäisi olla useampi opinto-ohjaaja, joka pystyy tukemaan heitä. Tällä hetkellä henkilöstö pitäisi vähintäänkin tuplata alaikäisten osastoille. Sekä Risen että opettajien.
Elina Salonen opettaa Helsingin, Vantaan ja Keravan vankilassa. Hän kertoo, että alaikäisten vankien määrän kasvu näkyy työssä jo selvästi. Kuva: Mika Ranta / HS
Ammattiopisto Liven ammatillinen erityisopettaja Elina Salonen on opettanut vankiloissa neljän vuoden ajan. Hän opettaa kolmessa eri koulussa pääkaupunkiseudulla. Hän kertoo, että oppivelvollisia vankeja on nykyisin jo sen verran monta, että osa opetuksesta voidaan tehdä jo ryhmämuotoisesti.
– Määrän kasvu näkyy selvästi. Minulla on ollut viiden alaikäisen ryhmä.
Salonen kertoo, että joistain ryhmistä voisi tulla suurempiakin, mutta kaikkia oppilaita ei aina voi laittaa samaan luokkaan. Jotkut oppilaat eivät saa nähdä toisiaan esimerkiksi yhteydenpitorajoitusten takia.