Ruotsin komentaja esitti tiistaina, että Venäjä voisi testata Naton 5. artiklan uskottavuutta asettumalla Suomen saaristoon.
Venäjän ilmestyminen Suomen saaristoon on mahdollinen skenaario, johon Suomi on varautunut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson sanoi tiistaina Helsingin Sanomille, Kauppalehdelle ja Iltalehdelle antamassaan yhteishaastattelussa pitävänsä mahdollisena, että Venäjä testaisi tulevaisuudessa Naton 5. artiklan pitävyyttä.
Tämä voisi Claessonin mukaan tapahtua paikassa, jossa puolustukselle on tavallista kehnommat edellytykset, kuten Baltian maissa tai Suomen tai Ruotsin saaristossa, HS kirjoitti. Komentajan mukaan yksi skenaario olisi, että Venäjä asettuisi symbolisena voimannäyttönä jollekin Suomelle kuuluvalle saarelle ja katsoisi, mitä tapahtuu.
Linnainmäen mukaan Suomessa pohdittiin tällaisia skenaarioita etenkin ennen liittymistä Naton jäseneksi. Silloin tarkasteltiin Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja sitä, miten Ahvenanmaa ja saaristo suojataan.
– Tämä ei ole meille mikään uusi asia, vaan olemassa oleva riski, jota on pohdittu ja johon ollaan varauduttu, Linnainmäki sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kuva: Lassi Rinne
Linnainmäen mukaan kyseessä olisi yksi Venäjän keino luoda kiilaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välille.
Toisaalta Linnainmäki huomauttaa, että Claesson esitti Suomi-skenaarion hypoteettisena esimerkkinä. Kyseessä ei ole tutkijan mukaan tilanne, joka olisi realisoitumassa lähiaikoina.
Samaa sanoo myös Upin ohjelmajohtaja Harri Mikkola.
– Ei se tietenkään ole poissuljettua, koska kuten hyvin tiedetään, niin Venäjän pitkäaikainen strateginen tavoite on saada Nato hajoamaan tai ainakin heikkenemään, Mikkola sanoo.
– En kuitenkaan odottaisi, että Suomen saaristo olisi se ensimmäinen testikohde.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkola. Kuva: Ulkopoliittinen instituutti
Todennäköisemmin ensimmäinen testikohde olisi Mikkolan ja Linnainmäen mukaan Huippuvuoret.
Norjan syrjäistä saariryhmää pidetään usein esimerkkinä alueesta, jossa Venäjä voisi koetella Naton puolustuksen uskottavuutta.
– Sitä, lähtisikö Yhdysvallat tai suuret eurooppalaiset valtiot sotaan Venäjää vastaan sinällään syrjäisen saariryhmän vuoksi, Mikkola sanoo.
Huippuvuoret voisi olla Mikkolan mukaan hybridivaikuttamisen kohteena myös siksi, että saariryhmän kansainvälistä asemaa määrittävään sopimukseen liittyy erilaisia tulkintoja siitä, mihin asti Norjan suvereniteetti ulottuu. Tämä voisi osaltaan mahdollistaa toiminnan hämärryttämisen.
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva demilitarisoitu saaristo, jossa myös muiden maiden kansalaisilla on oikeus hyödyntää saarten mineraalivaroja vapaasti. Kuva: Ilkka Mäkinen / IS
Jos Venäjä asettuisi Suomen saaristoon, olisi seurauksena välitön reagointi Puolustusvoimilta ja sen jälkeen Ruotsilta ja muilta Suomen läheisiltä kumppanimailta, arvioi Linnainmäki.
– Samaan aikaan yritettäisiin tietysti aktivoida Natoa toimimaan.
Siihen, miten Nato tilanteeseen reagoisi, on Linnainmäen mukaan useita vaihtoehtoja.
Ensinnäkin Naton Euroopan joukkojen komentaja voisi itsenäisesti määrätä joukkonsa reagoimaan tilanteeseen jo ennen kuin Nato tekisi yhteisiä linjauksia. Apuun voisi yrittää lähettää myös esimerkiksi Britannian johtamat, kymmenen Pohjois-Euroopan maan muodostamat JEF-joukot.
Kolmantena Linnainmäki listaa Naton 5. artiklan aktivoimisen.
– Varmasti artiklan aktivoimista yritettäisiin samaan aikaan, mutta olisi joustavampaa ja nopeampaa lähteä kahdella ensimmäisellä liikkeelle.
Testaisi Venäjä Natoa sitten Huippuvuorilla tai Suomen saaristossa, ottaisi se toiminnallaan valtavan riskin, Mikkola sanoo.
– Siinä vaiheessa olisi jo tehty päätös siitä, että aika on otollinen ja he voivat ottaa riskin.
Provokaatiota ei Mikkolan mukaan voi sulkea pois. Hän kuitenkin näkee, että Venäjällä tuskin olisi lähiaikoina edes kykyä toteuttaa suurempia strategisia tavoitteitaan saavuttavia sotilaallisia toimia, kun iso osa sen joukoista ja kalustosta on sidottu Ukrainaan.
Silti on tärkeää, että länsimaissa yritetään nyt luoda viestinnällä ja puolustuksen vahvistamisella entistä suurempi pelote Venäjälle, Mikkola sanoo.
– Jotta tällaista testaamista ei koskaan tapahdu.
Viime aikoina on puhuttu myös siitä, mitä Natolle tapahtuisi, jos presidentti Donald Trump toteuttaisi uhkauksensa ja Yhdysvallat ottaisi Grönlannin haltuunsa. Trump on perustellut puheitaan sillä, että Grönlannin ympäristö kuhisisi venäläisiä ja kiinalaisia sota-aluksia ja Yhdysvallat tarvitsisi aluetta puolustukseen.
Useat asiantuntijat ja viranomaiset ympäri maailman ovat varoitelleet jopa Naton tuhosta. Venäjä-asiantuntija Hanna Smith arvioi aiemmin Ilta-Sanomille, että Venäjä saattaa vain lisätä uhkaansa Grönlannin suhteen, jotta Trump toteuttaisi puheensa ja Nato hajoaisi.
Trump puhumassa Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa Pohjois- Atlantin neuvoston kokouksessa Haagissa kesäkuussa 2025. Kuva: Ludovic Marin