Venäläisen Kosmos 2553 -satelliitin epäillään olevan testiversio ydinaseen sisältävälle avaruusaseelle.

Venäläinen sotilas katselee kuljetuksessa olevaa Sojuz MS-12 -rakettia Kazakstanissa. Kuvituskuva. AOP

Maan kiertoradan ”hautausmaalla” kulkee Venäjän salaperäinen satelliitti, jolla epäillään olevan yhteys ydinaseisiin.

Kyseessä on Kosmos 2553 -satelliitti, jonka Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasa määrittelee ”venäläiseksi sotilastiedustelusatelliitiksi”.

Satelliitti on Nasan mukaan venäläisen rakettien suunnittelutoimiston NPO Mašinostrojenijan suunnittelema. Sama toimisto kehitti Neuvostoliitolle kylmän sodan aikaan myös mannertenvälisiä ohjuksia.

Kosmos 2553 laukaistiin Venäjän Plesetskistä 5. helmikuuta 2022 eli vain muutamaa viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

The Wall Street Journalin mukaan kyseinen satelliitti on aiheuttanut suurta huolta etenkin Yhdysvaltain hallinnossa.

WSJ:n mukaan Kosmos 2553 ei itsessään sisällä ydinasetta, mutta sen uskotaan olevan testiversio mahdollisesti sellaisen sisältävälle aseelle, jolla Venäjä pyrkisi vaikuttamaan muiden maiden satelliitteihin.

Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on hiljattain kertonut puolustusliiton olevan tietoinen raporteista, joiden mukaan Venäjä tutkii mahdollisuutta ydinaseen sijoittamisesta avaruuteen.

– Avaruus on erittäin tärkeä pelotteellemme ja puolustuksellemme – yhtä tärkeitä kuin maa, meri, ilma ja kyberavaruus. Tiedämme, että kilpailu avaruudessa on kovaa, Rutte sanoi.

Naton pääsihteerin Mark Rutte kertoo puolustusliiton olevan tietoinen raporteista, joiden mukaan Venäjä tutkisi ydinaseen sijoittamista avaruuteen. EPA / AOP

Ydinaseen laukaiseminen avaruudessa olisi The New York Timesin mukaan aivan eri mittaluokkaa kuin Maan pinnalla laukaistu ydinase. Paikallisen vaikutuksen sijaan se vaikuttaisi umpimähkäisesti kaikkiin maailman kansakuntiin.

Tämän takia vuonna 1967 solmittu Avaruuden yleissopimus kieltääkin joukkotuhoaseiden sijoittamisen Maan kiertoradalle, Kuuhun tai mihinkään muualle ulkoavaruuteen.

Venäjä torjui viime toukokuussa veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jonka tarkoituksena oli vahvistaa maiden sitoutumista sopimukseen. YK:n yleiskokous vahvisti sitoutumisen Venäjän vastustuksesta huolimatta viime joulukuussa.

Oudot yksityiskohdat

Kosmos 2553 on kietoutunut salaperäisyyden sumuverhoon. Etenkin sen epätyypillinen kiertorata on herättänyt kummastusta Yhdysvaltain viranomaisissa asti. Satelliitti kiertää maata 2000 kilometrin korkeudessa eli huomattavasti tyypillisiä ”matalan kiertoradan” satelliitteja korkeammalla.

Kosmos 2553:n kiertorataa luonnehditaan hautausmaan kiertoradaksi, koska sen kanssa Maata kiertää Breaking Defence -sivuston mukaan vain 11 muuta jo käytöstä poistettua satelliittia.

Matalalla kiertoradalla sijaitsevien satelliittien annetaan tyypillisesti vain pudota alas, jolloin ne palavat Maan ilmakehässä. Korkeammalla kiertoradalla sijaitsevien satelliittien taas annetaan ajautua korkeille kaatopaikkakiertoradoille, joilla Kosmos 2553 -satelliittikin sijaitsee.

Kuvituskuva venäläisen Soyuz-2.1a -raketin laukaisusta. EPA / AOP

Venäjän puolustusministeriön mukaan satelliittia käytetään testaamaan eri teknologisten järjestelmien kestävyyttä avaruuden säteilyltä. Tästä syystä satelliitin tulee kiertää Maata korkealla kiertoradalla, jossa säteily on voimakkaampaa.

Yhdysvaltain entisen asevalvonnasta vastaavan apulaisulkoministerin Mallory Stewartin mukaan satelliitti ei kuitenkaan ole riittävän korkealla Venäjän esittämän tarkoituksen testaamiseen.

– Kiertorata on alueella, jolla säteily on korkeampi kuin tavanomaisilla alemmilla Maan kiertoradoilla, mutta ei kuitenkaan riittävän korkealla elektroniikan testaamiseen, Stewart sanoi Breaking Defence -sivuston mukaan toukokuussa 2024.

Breaking Defencen haastatteleman Darren McKnightin mukaan Venäjä on saattanut valita satelliitille korkean kiertoradan, jotta sillä voidaan suorittaa kokeiluja, jotka eivät vaikuta muihin Maata kiertäviin satelliitteihin. McKnightin mukaan syynä saattaa olla myös se, että sitä on tällöin vaikeampi myös valvoa.

Venäläissotilas valvoo Soyuz MS-12-raketin kuljetusta Kazakstanissa vuonna 2019. AOP

Tulevaisuuden taistelutanner

Hautausmaan kiertoradalla Maata kiertävä Kosmos 2553 ehti kuitenkin kaikesta huolesta huolimatta olla pitkään toimeton.

Astronomi ja astrofyysikko Jonathan McDowell kertoi kuitenkin hiljattain, että tähän tuli viime joulukuussa muutos.

– Kosmos 2553 -satelliitti teki lähes kahden vuoden toimettomuuden jälkeen pienen kiertoratamuutoksen joulukuun 5. päivän ja tammikuun 31. päivän aikana, McDowell kirjoitti sosiaalisen median palvelu X:ssä.

Kosmos 2553 -satelliittia koskevat tiedot ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä, koska muun muassa Ukrainan sota on osoittanut niiden merkityksen kaupallisten tarkoitusten lisäksi myös sotilaallisessa toiminnassa.

Muun muassa miljardööri Elon Muskin Starlink-satelliitit ovat olleet merkittävässä roolissa Ukrainan puolustuksessa. Niiden tuoman verkkoyhteyden avulla Ukrainan asevoimat ovat hallinneet omia droonejaan ja ohjanneet muun muassa tykistötulta.

Myös Yhdysvaltojen Ukrainalle jakama tiedustelutieto perustuu pitkälti satelliittien avulla otettuun kuvamateriaaliin.

Ukrainalaissotilas käyttämässä Starlinkiä kesäkuussa 2023. ZumaWire / MVPHOTOS

NYT:n mukaan viimeisten viiden vuoden aikana kiertoradalle onkin lähetetty enemmän satelliitteja kuin koko sitä edeltävän kuuden vuosikymmenen aikana.

Aiemmin rauhallisena alueena pidetty avaruus on muuttunut yhdysvaltalaisten sotilaskomentajien ja poliitikkojen mukaan paikaksi, jossa seuraava suuri maailmanlaajuinen konflikti saattaa tapahtua.

Niin Venäjä, Kiina kuin Yhdysvallatkin ovat siksi jo kehittäneet satelliitteja, joiden tarkoitus on kyetä vaikuttamaan muihin satelliitteihin.

Venäjän laukaisemissa satelliiteissa yhdestä suuresta satelliitista irtoaa useampia pienempiä satelliitteja, jotka ovat varustettu asein.

Kiina ja Yhdysvallat taas ovat kehittäneet satelliitteja, jotka kykenevät lähestymään toista satelliittia ja robottikäden avulla ”tönäistä” kohteensa pois kiertoradaltaan.

Yhdysvaltojen merijalkaväen eläköitynyt kenraaliluutnantti Matthew Glavy kiteyttikin hyvin jo vuonna 2023 avaruuden merkityksen tulevaisuudelle.

– Ei avaruutta, ei mahdollisuutta.