- Lapin käräjäoikeus tuomitsi seitsemän Metsäliikkeen aktivistia sakkoihin ja 23 000 euron korvauksiin Metsähallitukselle hakkuiden häirinnästä.
- Metsäliike on noin kolme vuotta vanha kansanliike, joka pyrkii suojelemaan Suomen luonnonmetsiä ja turvautuu keinonaan myös kansalaistottelemattomuuteen.
- Vakiintuneet ympäristöjärjestöt, kuten WWF ja Greenpeace, tukevat liikettä, koska valtion toimet metsien suojelemiseksi ovat niiden mielestä riittämättömiä.
- Metsäliike ei pääse virallisiin neuvotteluihin Metsähallituksen kanssa toisin kuin Greenpeace ja Luonnonsuojeluliitto.
Lapin käräjäoikeus tuomitsi eilen torstaina seitsemän Metsäliikkeen aktivistia päiväsakkoihin ja yhteensä 23 000 euron korvauksiin Metsähallitukselle, jonka hakkuita aktivistit olivat häirinneet Aalistunturilla kolme vuotta sitten.
Aktivistit vastustivat luonnonsuojelualueen lähellä tehtäviä hakkuita muun muassa siksi, että alueelle oli esitetty kansallispuistoa. He vaativat niitä keskeytettäviksi ainakin siksi aikaa, että suojeluesitykset olisi käsitelty ympäristöministeriössä.
Metsäliike on muutenkin ollut uutisissa viime vuosina yhä tiuhempaan. Se on pyrkinyt estämään hakkuita muuallakin kuin Aalistunturilla, esimerkiksi viime kuussa Suomussalmen Pirttikankaalla.
Tässä jutussa kerromme, mistä Metsäliikkeessä on kyse.
Avaa kuvien katselu
Metsäliike toimii koko Suomessa. Kuva on mielenosoituksesta Helsingissä vuonna 2024. Kuva: Tommi Pesonen / YleEroaa vakiintuneista yhdistyksistä
Elokapinaa ja korkean riskin aktivismia tutkiva Georg Boldt Helsingin yliopistosta on huomannut, että yhdistysten luvatussa maassa Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettu innokkaasti erilaisia liikkeitä.
Metsäliikekin on kansanliike.
Uusi kansanliike
Metsäliike syntyi ympäristöliike Elokapinan ja kahden yhdistystoimijan, Luontoliiton ja Greenpeacen yhteistyönä.
Se irtaantui itsenäiseksi kansanliikkeeksi keväällä 2023.
Metsäliike kertoo toimivansa luonnonmetsien puolustamiseksi, hakkuumäärien kohtuullistamiseksi ja laajojen yhtenäisten metsäekosysteemien palauttamiseksi. Sen tavoitteena on, että kaikki loput luonnonmetsät suojeltaisiin Suomessa.
Liikkeen mukaan sillä on satoja jäseniä.
Sellaisten toiminta on yhdistyksiä suoraviivaisempaa ja nopeampaa.
– Puhutaan horisontaalisesta päätöksenteosta ja horisontaalisista valtarakenteista ilman johtajia, Boldt selittää.
Kun rakenteet ovat ketteriä, voidaan nopeastikin päättää esimerkiksi mielenosoituksen järjestämisestä.
Kenttätutkimusta talvella 2023 tehnyt Boldt oli Metsäliikkeen mukana Kolarin Aalistunturilla.
Hän vietti leirissä lähes viikon ja seurasi lähietäisyydeltä, miten aktivistit pyrkivät estämään metsäkoneiden liikenteen hakkuutyömaalle.
Boldt näkee, että Metsäliike mahdollistaa erityyppistä toimintaa kuin mihin perinteisissä ympäristöjärjestöissä on totuttu.
– Ihmiset haluavat kätensä saveen. Liikkeessä pystyy paljon nopeammin saavuttamaan erilaisia tavoitteita.
Muutakin kuin hakkuiden keskeytyksiä
Metsäliikkeen pohjoisen alueen koordinaattori, oululainen Jalmari Suutari oli perustamassa Metsäliikettä reilut neljä vuotta sitten. Liike tarjosi luontoaktivistille suoraviivaisen tavan suojella metsiä.
– Se syntyi siitä tilauksesta, että oli pieni porukka, joka voisi mennä tarvittaessa hakkuuleimikoille keskeyttämään ne hakkuut omalla rauhanomaisella läsnäolollaan ja kansalaistottelemattomuuttakin tarvittaessa hyödyntäen.
Avaa kuvien katselu
Myös Jalmari Suutari osallistui Aalistunturin mielenosoitukseen vuonna 2023. Häntä ei syytetty oikeudessa. Suutari on kuvassa vasemmalla. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Suutari muistuttaa, että Metsäliike tekee paljon muutakin vaikuttamista kuin hakkuiden keskeytyksiä.
Liikkeen vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi metsävahteina eli seuraavat uhan alla olevia luonnonmetsiä hakkuuilmoituksista, satelliittikuvista ja metsään jalkautuen.
Ympäristöjärjestöt näkevät tarpeellisena
Vaikka Metsäliike ei ole virallinen yhdistys, ympäristöjärjestöt suhtautuvat siihen sangen positiivisesti.
WWF:n johtavan metsäasiantuntijan Mai Suomisen mukaan Suomessa tarvitaan monia erilaisia toimijoita puolustamaan vanhoja metsiä niin kauan kuin valtio ei kanna vastuutaan niiden suojelusta. Tällä hetkellä työtä on niin paljon, ettei se voi olla vain ympäristöjärjestöjen varassa.
Erityisen merkityksellisenä Suominen pitää metsävahtitoimintaa.
– Valtio hakkaa edelleen vanhoja metsiään, jolloin jonkun on jatkuvasti kytättävä niitä, Suominen sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen on täysin samoilla linjoilla.
– Tuen heitä ja suhtaudun heihin hyvin lämpimästi.
Avaa kuvien katselu
Metsäliikkeen toimintaan kuuluu myös metsien kartoitus. Kuvassa Jalmari Suutari (oik.) esittelee Ylen toimittajalle Anna Pololle uhanalaista ryväsjäkälää Kärsämäellä. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Hyyryläisen mielestä Metsäliikkeen kaltaiselle toiminnalle on tilausta etenkin sen jälkeen, kun hallitus määritteli kriteerit, joiden perusteella se suojelee metsiä.
Monet luontojärjestöt kutsuvat niitä ”satumetsäkriteereiksi”, koska ehdot ovat niin tiukat, että niiden perusteella moni ympäristöjärjestöjen mielestä arvokas metsä jää suojelematta.
– Nuoret ovat tiedostaneet, että nyt täytyy tehdä jotain muuta, kun valtio ei tule luonnon puolelle.
Greenpeace Suomen metsäasiantuntija Matti Liimatainen kiittelee Metsäliikettä erityisesti paikallisesti vaikuttavasta työstä.
– Kun olemassa oleva järjestökenttä ei ole revennyt kaikkialle, olen ilahtunut, että Metsäliikkeen toiminta on lähtenyt niin hyvin käyntiin.
Metsäliikkeellä ei ole virallisia neuvottelumahdollisuuksia
Koska Metsäliike ei ole vakiintunut ympäristöjärjestö, se ei pääse samoihin pöytiin kuin vakiintuneet järjestöt.
Metsähallitus ja Greenpeace sekä Luonnonsuojeluliitto neuvottelevat keskenään sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla muun muassa tulevista hakkuusuunnitelmista.
Vuosittain neuvotellaan tuhansista hehtaareista, sanoo Metsähallituksen Metsätalous-tytäryhtiön metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Usein näissä neuvotteluissa jo syntyy sopu, ja vain harva hakkuusuunnitelma etenee julkisuudessa käydyiksi kiistoiksi, vaikka sellaisiakin tapauksia on joka vuosi.
Avaa kuvien katselu
Kuva on joulukuulta Suomussalmen Yli-Vuokista. Ympäristöjärjestöt olivat jo hyväksyneet Metsähallituksen hakkuuaikeet Yli-Vuokissa, mutta muuttivat mieltään, kun Metsäliike toimitti niille kartoitustietoa alueesta. Nyt järjestötkin vastustavat alueelle suunniteltuja avohakkuita. Kuva: Juha Kemppainen / Yle
Lehtosen mukaan Metsäliikkeen aktiiveilta tulee jonkin verran yhteydenottoja Metsähallitukselle, joka on aina valmis keskustelemaan hakkuisiin liittyvistä huolista.
– Meidän täytyy kuunnella kaikkia sidosryhmiä, oli sitten kyseessä yksittäinen kansalainen tai lähimökkiläinen, yrittäjä tai vaikka Metsäliike.
Suora toiminta saattaa yleistyä
Greenpeacen Matti Liimatainen pitää Metsäliikkeen vahvuutena matalan kynnyksen, suoraa toimintaa.
Joskus se johtaa seuraamuksiin, kuten Aalistunturin tapauksessa.
Luonnonsuojeluliiton Hyyryläinen ei ole hämmästynyt siitä, että suora toiminta on johtanut oikeusprosessiin. Metsäkiistoihin liittyvillä oikeusjutuilla on vuosikymmenten perinne Suomessa, hän muistuttaa.
– Usein kysytään, mitä mieltä olen siitä, että joku menee koneen lähelle ja siten estää akuutin hakkuun. Ymmärtääkseni aika laajasti järjestöissäkin jaetaan se mielipide, että joskus mikään muu ei auta.
Tutkija Georg Boldt uskoo, että suora toiminta ja kansalaistottelemattomuus tulevat lisääntymään.
– Ihmiset turhautuvat byrokratian hitauteen ja siihen, että mitään ei tapahdu, kun maailma palaa ympärillä.
Jutun haastattelut on tehty ennen kuin Aalistunturin oikeudenkäynnistä oli annettu ratkaisut.
Heti torstaisen tuomion jälkeen annetussa haastattelussa mielenosoittaja Mette Hartonen sanoi olevansa pettynyt tuomioon ja valittavansa siitä hovioikeuteen. Video: Jyri Tynkkynen / Yle, Antti Mikkola / Yle.