Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen vaatii Suomeen Ruotsia alhaisempaa susikantaa ja viitearvon määrittämistä 165 suteen.
Viitearvo on vähimmäismäärä yksilöitä, jota pidetään kansallisella tasolla välttämättömänä lajin suotuisan suojelun tason ylläpitämiseksi. Kuva: Hannu Huttu
Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto on uusien tietojen mukaan virallisesti raportoinut EU- komissiolle, että suden suotuisan suojelutason viitearvo Ruotsissa on 170 yksilöä. Suomen raportoinnin valmistelu on vielä kesken suden osalta.
Suden viitearvo on vähimmäismäärä yksilöitä, jota pidetään kansallisella tasolla välttämättömänä lajin suotuisan suojelun tason ylläpitämiseksi sen luontaisella levinneisyysalueella pitkällä aikavälillä.
”Meillä tulee päätyä samankaltaiseen lopputulokseen kuin Ruotsissa kun Suomen susien suojelutasosta päätetään. Esitimme yhdessä MTK:n kanssa jo alkuvuodesta, että Suomen susikannan suojelun viitearvoksi asetettaisiin 165 sutta”, vaatii Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.
Suomessa oli toukokuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan 395–560 susiyksilöä.
”Suomi on Ruotsia pienempi maa ja maallamme on pitkä itäraja. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli on meille paljon vahvempi susien geenivirta Venäjältä, kuin mitä on lähes eristyksissä olevaan Ruotsiin poronhoitoalueen yli Suomesta. Sen vuoksi olisi kohtuutonta tavoitella Suomeen Ruotsia suurempaa susikantaa”, Lampinen sanoo tiedotteessa.
Ruotsissa susien määrä lasketaan syksyn tilanteen mukaan. Suomessa susien määrä lasketaan kevättalven tilanteen mukaan. Tällöin susikanta on pienimmillään. Susien aiheuttamat vahingot metsästyskoirille ja kotieläimille tapahtuvat juuri loppukesällä ja syksyllä. Siksi kannan koko ja suojelutaso on määriteltävä Metsästäjäliiton mukaan Ruotsin tavoin syksyllä.