Moni Oma Hämeen valtuustoryhmien puheenjohtajista on sitä mieltä, että aluehallituksen puheenjohtajan työmäärä on suuri, jolloin korvauksen on oltava riittävä.
Avaa kuvien katselu
Esimerkiksi vihreiden Mirka Soinikoski pitää aluehallituksen puheenjohtajan palkkaa melko suurena, mutta korostaa, että Kanta-Hämeessä ei ollut maakunnallista sote-rakennetta, kun hyvinvointialueet käynnistyivät. Kuva: Dani Branthin / Yle
- Oma Hämeen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) saa tehtävästään Suomen korkeinta palkkaa, lähes 92 000 euroa vuodessa.
- Valtaosa Kanta-Hämeen valtuustoryhmistä puolustaa palkkaa. Heidän mukaansa tehtävä on vaativa ja päätoiminen.
- Vain Vasemmistoliitto pitää palkkaa liian korkeana. Ryhmä kritisoi hyvinvointialueiden palkkioita yleisestikin.
Valtaosa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoryhmistä puolustaa aluehallituksen puheenjohtajan verrattain korkeaa palkkatasoa.
Ylen eilen julkaisemasta palkkavertailusta selvisi, että Oma Hämeen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) saa tehtävästää korkeampaa palkkaa kuin muut aluehallitusten puheenjohtajat. Lepolan palkka on lähes 92 000 euroa vuodessa.
Yle kysyi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, millaisia ajatuksia puheenjohtajan palkkio herättää.
Oma Hämeen valtuuston hyväksymän palkkiosäännön mukaan päätoimisen aluehallituksen puheenjohtajan palkka on samansuuruinen kuin ensimmäisen kauden kansanedustajan palkka ilman muita korvauksia.
Osa pitää palkkiota sopivana, osa leikkaisi sitä
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen pitää nykyistä tasoa sopivana. Hän muistuttaa, että kyseessä on paljon aikaa vievä työ.
Lehkosen mukaan aluehallituksen puheenjohtajan palkka on linjassa muiden vastaavien tehtävien kanssa. Lehkonen kertoo, että palkka hieman suurempi kuin esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajalla.
Myös Mirka Soinikoski (vihr.) kertoo, että hyvinvointialueiden käynnistyessä esimerkiksi kokouspalkkioita verrattiin kuntien kunnanvaltuustojen palkkioihin.
Soinikoski pitää aluehallituksen puheenjohtajan palkkaa melko suurena, mutta korostaa, että Kanta-Hämeessä ei ollut maakunnallista sote-rakennetta, kun hyvinvointialueet käynnistyivät.
– Kun puheenjohtajiston palkkioista sovittiin, oli selvää, että Kanta-Hämeessä työtä on enemmän kuin alueilla, joissa maakunnallinen sote-rakenne oli jo olemassa.
Mika Lartaman (ps.) mukaan aluehallituksen puheenjohtajan työmäärä on valtava. Siksi hän pitää nykyistä palkkatasoa oikeana.
Sosialidemokraattien Lauri Jormanainen kertoo, että aluehallituksen puheenjohtajalle maksettava palkka saattaa kuulostaa kansalaisen korvaan korkealta. Tehtävä on kuitenkin vaativa, ja ison organisaation johtaminen edellyttää Jormanaisen mielestä päätoimista puheenjohtajuutta.
Myös Kaisa Lepolan itsensä mielestä on selvää, että työtä täytyy tehdä täysipäiväisesti.
– Valtuusto on palkan määritellyt, ja ajattelen, että tehtävä on vastuullinen ja vaativa. Useampi toimittaja on tuumannut, että hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajilla olisi enemmän valtaa kuin esimerkiksi rivikansanedustajalla, Lepola totesi Ylen haastattelussa eilen.
Kunnollinen korvaus mahdollistaa Jormanaisen mielestä sen, että myös korkeapalkkaisissa ja vastuullisissa tehtävissä työskentelevät, voivat hakeutua puheenjohtajan tehtävään.
– Olisi hyvinvointialueen kannalta epäedullista, jos päteviä henkilöitä rajautuisi pois sen vuoksi, että palkkataso on liian matala.
Vasemmistoliitto suhtautuu palkkatasoon kaikkein kriitisimmin. Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima kertoo, että puolueen mielestä palkkioiden taso on liian korkea sekä Kanta-Hämeessä että hyvinvointialueilla yleensä.
Reiman mukaan aluehallituksen puheenjohtajan palkka nousee helposti esiin yksittäisenä kustannustekijänä. Hänen mielestään suurimmat ongelmat syntyvät kuitenkin esimerkiksi ylisuurista kokouspalkkioista.
Yle ei tavoittanut keskustaa ja kristillisdemokraatteja kommentoimaan asiaa.
Näin suurimpia ja pienimpiä palkkioita maksavat hyvinvointialueet perustelevat summia. Kuvaus: Janne Körkkö / Yle, Kare Lehtonen / Yle, editointi: Jani Aarnio / Yle.