• Työministeri Matias Marttinen (kok.) vakuuttaa, että hallitus pitää kiinni 100 000 uuden työllisen tavoitteesta.
  • Tavoitteen saavuttamista ovat epäilleet muut kokoomuspoliitikot.
  • Marttinen myöntää työllisyystilanteen olevan vaikea. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty valmistelu- ja pohdintatatyö kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi.

Työministeri Matias Marttinen ei luovuta hallituksen työllisyystavoitteiden suhteen. Marttinen sanoo Ylen haastattelussa, että hallitus pitää kiinni kaikista työllisyyspolitiikan tavoitteistaan.

– Emme anna periksi, me viemme uudistuksia eteenpäin ja tavoittelemme kyllä sitä, että työllisyys vahvistuisi mahdollisimman paljon vielä loppuvaalikauden aikana.

Hallituksen työllisyystavoite nousi jälleen esille, kun kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen sanoi tiistaina Ylen A-Studiossa, ettei hallitus tule saavuttamaan 100 000 uutta työllistä ennen hallituskauden loppua.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen myönsi A-studiossa, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ei toteudu.

Miksi hallituspuolue kokoomuksen edustajat viestivät asiasta ristiriitaisesti?

– Varapuheenjohtajalta pitää kysyä hänen kommenteistaan. En halua arvioida niitä, mutta kun edustan maan hallitusta ja työministerinä vastaan työllisyyspolitiikan kokonaisuudesta, niin hallitus ei ole tehnyt mitään päätöstä työllisyyspolitiikan tavoitteista luopumisesta.

– Olemme sitoutuneita tavoitteisiin, ja se on tärkeää sanoa myös ääneen, Marttinen sanoo.

Marttisen edeltäjä Arto Satonen (kok.) puhui Iltalehden haastattelussa myös työllisyystavoitteen lipumisesta ulottumattomiin tällä hallituskaudella, jota on noin puolitoista vuotta jäljellä.

Marttinen myöntää, että työllisyys- ja taloustilanne on Suomessa hankala.

– On tärkeää muistaa se, että valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen toteuttamien rakenneuudistusten työllisyysvaikutus on keskipitkällä aikavälillä yli 90 000 henkeä, Marttinen sanoo.

Ongelma vain on se, ettei Suomen talous vedä eikä työvoima työllisty tällä hetkellä hallituksen lupaamalla tahdilla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisten määrä palautuu hallituskauden loppuun mennessä suurin piirtein samalle tasolle kuin hallituksen aloittaessa vuonna 2023.

Marttinen: Uusia toimia tarvitaan

Työministeri Marttinen viittaa rakenneuudistuksilla muun muassa sosiaaliturvan ja tulonsiirtojen leikkauksiin, joille valtiovarainministeriö voi laskea 90 000 hengen työllisyysvaikutuksen.

Laskelmien logiikkaa on se, että leikkaukset kannustavat ihmisiä ottamaan töitä vastaan. Heikko talouskasvu on johtanut siihen, ettei työvoimalle ole toivotunlaista kysyntää työmarkkinoilla.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan heikko kotimainen kysyntä selittää isolta osalta takertelevaa talouskehitystä. Suomalaiset laittavat tällä hetkellä rahaa mieluummin sukanvarteen kuin kulutukseen.

Marttinen sanoo, että työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty valmistelu- ja pohdintatatyö kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi. Ministeri ei yksilöi, millaisia toimia hän esittää hallitukselle tehtäväksi, mutta niitä pitäisi laittaa liikkeelle jo kevään aikana.

– Meidän täytyy nyt arvioida sitä, onko toimia vielä verotuksen puolella, joilla voitaisiin täsmätoimin tukea yksityisen kulutuksen vahvempaa liikkeelle lähtemistä, Marttinen sanoo.

Kuluttajien luottamuksen palauttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Marttisen mukaan tähän ei ole yksittäistä hopealuotia, joka tilanteen ratkaisisi.

Jotakin tilanteesta kertoo myös se, että suomalaisilla makaa ennätysmäärä rahaa pankkitileillä ja sijoitusrahastoissa.

Heikko talouden veto yllätti hallituksen

Työministeri Marttinen myöntää Ylen haastattelussa, että hallitusohjelman tavoitteita asetettiin aikana, jolloin esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi talouden kehitystä myönteisemmin kuin nykyään.

Tämä on hankaloittanut taloustavoitteiden saavuttamista.

– Työllisyys oli kääntynyt laskuun jo vuoden 2022 lopulla eli aikaisemman hallituksen loppusuoralla. Ja oikeastaan tämä negatiivinen kehityskulku taloudessa vain syveni vuoden 2023 aikana, Marttinen sanoo.

Erityisen vaikeana ministeri pitää Suomen työttömyystilannetta, joka on Euroopan kurjin Eurostatin viimeviikkoisten lukujen mukaan.

– Tilanne on erittäin vaikea, ei siitä yhtään minnekään pääse. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, ja työpaikkojen määrä ei missään tapauksessa ole riittävän suuri.

Samaan aikaan ministeri kiinnittää huomiota myönteisiin merkkeihin taloudessa. Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä nytkähti kasvuun viime vuoden lopulla.

Samaan aikaan valtiovarainministeriö arvioi tuoreimmassa ennusteessaan, ettei hallitus ei yllä yhteenkään taloustavoitteeseensa. Hallitus on tavoitellut 100 000 lisätyöllisen lisäksi velkasuhteen vakauttamista ja alijäämän nitistämistä korkeintaan prosentin tasolle.

Luopuuko hallitus näistä tavoitteistaan?

– Hallitus ei ole päättänyt luopua mistään tavoitteistaan. Vaikka on niin, että sekä julkisen talouden tilanne että työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea. Mikään hallitus viimeisten vuosien aikana ei ole tehnyt yhtä määrätietoisesti työtä meidän julkisen talouden tasapainottamiseksi ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi kuin tämä hallitus.

Entä kuinka todennäköisenä pidät näiden tavoitteiden saavuttamista?

– En halua lähteä arvioimaan sitä, vaan meidän täytyy seurata hyvin tarkkaan uusimpia ennusteita ja lukuja. Se näyttää sitten sen, että millaiseen tulokseen sitten keväällä 2027 tullaan pääsemään.

Ministeri muistuttaa, että tällä hetkellä on hyvin vaikeaa saada tarkkaa kuvaa tulevaisuudesta. Syynä on alati yllätyksiä tarjoava kansainvälinen politiikka.