Ajatus maaotteluvoitosta lepäsi lähinnä katteettoman optimismin varassa, kirjoittaa Yle Urheilun Pekka Holopainen.
Avaa kuvien katselu
Tämä näky ilahdutti kahtena päivänä ruotsalaisia kisajärjestäjiä Tukholman olympiastadionilla todella pitkästä aikaa: Slutsålt eli loppuunmyyty. Kuva: Pekka Holopainen/Yle
Pekka Holopainenurheilutoimittaja
17:47•Päivitetty 17:48
Slutsålt. Loppuunmyyty.
Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelun vetovoiman hiipuminen on ollut pitkään suurempi ongelma Pohjanlahden länsi- kuin itäpuolella.
Kun maaottelutraditio tänä vuonna täytti sata vuotta, Ruotsin yleisurheiluliitto laittoi toden teolla hihat heilumaan, ja vanha olympiastadion myytiin pääkumppanien avulla kahdeksi päiväksi täyteen jo hyvän aikaa sitten. Paikalle saapui kahtena päivänä yhteensä noin 29 000 perinneurheilun ystävää.
Vaikka tätä voi pitää hienona onnistumisena, voi sitä pitää myös vähimmäisvaatimuksena kaupungissa, jossa joka kausi pelataan suuri määrä jalkapallo-otteluita jopa 20 000-30 000 katsojalle. Ja maassa, jossa on paljon menestyviä, urheilua mielellään ja avokätisesti tukevia yrityksiä.
Avaa kuvien katselu
Moukarinheiton maailmantilaston kuutonen Krista Tervo (kesk.) lähtee Tokioon vahvimpana suomalaisena ainakin mitaiodotusten näkökulmasta. Kuva: All Over Press
Suomen urheiluliiton talouden kokonaisuudessa joka toinen vuosi järjestettävä maaottelu on kivijalkoja noin 15 prosentin osuudella.
Muhkea voittopotti
Ruotsin yleisurheiluliiton pääsihteeri David Fridell kertoi, että länsinaapurin luvuissa osuus on 10-12 prosenttia eli kyse on edelleen hyvin lypsävästä lehmästä. Tämänvuotisen ottelun voitoksi Fridell paljasti jo nyt noin 540 000 euroa.
Yleisurheilulla menee Ruotsissa hyvin monista näkökulmista, eikä vähiten huippu-urheilun vinkkelistä: Armand Duplantis, Andreas Almgren ja Daniel Ståhl lähtevät kaikki Tokion MM-kisoihin voittaja-, vähintään mitalisuosikkeina.
Suomi on vuodesta 2016 yleisurheillut joukkueena seitsemät aikuisten ulkoratojen arvokisat mitaleitta, eikä tämä skenaario Tokiossakaan kovin epätodennäköinen ole. Krista Tervo, Silja Kosonen, Saga Vanninen. Jollain vaihtelevalla prosentilla mitali on jollekulle heistä mahdollinen.
Miesten uudessa kriisilajissa eli keihäänheitossa viikonloppu oli mielenkiintoinen, kun ensin suorituskyvyltään täysin arvaamaton Oliver Helander nappasi Brysselissä yhden MM-paikan.
Avaa kuvien katselu
Lassi Etelätalo (vas.) voitti Ruotsi-ottelun neljännen kerran peräkkäin ja kuittasi uransa ehtoossa viimeisen arvokisapaikkansa. Toni Keräsellä on vammaongelmia hieman ennen MM-matkaa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Uransa viimeiseen auringonlaskuun ratsastava Lassi Etelätalo taas pääsee hyvästelemään arvokisatason Japanissa, jota kutsutaan myös nousevan auringon maaksi. Neljäs peräkkäinen maaotteluvoitto ja kauden paras tulos tulivat selkä vasten samaa viimeistä peräseinää, johon Helander nojasi perjantaina.
Edes jonkinlainen MM-menestys on käytännössä Helanderin mahdollisen uuden suonenvedon varassa.
Murto MM-finaaliin?
Naisten seiväshypyssä on globaaleissa arvokisoissa 2019–2024 läpäissyt karsinnan tuloshaarukalla 435–465. Jos taso Tokiossa osuu alarekisterin suuntaan, kovia kokenut Wilma Murto voi hyvinkin saada sinnikkyydestään palkinnon loppukilpailupaikkana.
Maaottelun tulos on sinänsä jo pitkään ollut lähinnä viihdetapahtuman sivuseikka ja kuriositeetti. Kaikki puheet Suomen minkäänlaisista mahdollisuuksista kokonaisvoittoon lepäsivät katteettoman optimismin, urheilun tärkeän polttoaineen, varassa.
Miehille ruma tappio
Naisten 31 pisteen tappio oli ennakkoarvioihin peilaten jopa siedettävä. Rumemmin, 42 pisteellä, tuli tukkaan edelliskerran koronamaaottelussa Tampereella 2020.
Miesten ruma 51 pisteen kylvetys ei jättänyt selittelyille sijaa. Tosin 2015 Suomi otti Tukholmassa vielä pisteen verran rumemmin pataan. Se oli muuten myös vuosi, jona suomalainen mies Tero Pitkämäen näköisenä on viimeksi saavuttanut globaalin tason arvokisamitalin yleisurheilussa.