Murhamysteerikirjoista on tullut suosittua ajanvietettä. Murhien ratkominen vaatii keskittymistä.

Henkilö istuu pöydän ääressä kirjapinon ympäröimänä, taustalla taulu ja kirjahylly.

Avaa kuvien katselu

Kustannustoimittaja Leo Taanilan piti tarkistaa ja ratkaista kaikki murhamysteerit. Kuva: Jorge González / Yle

22.6. 13:05•Päivitetty 22.6. 14:18

Juttu tiivistettynä

  • Yhdysvaltalainen G. T. Karber on luonut suositut Murdle-tehtäväkirjat, joissa ratkotaan murhamysteereitä.
  • Kirjoja on myyty yli 2,5 miljoonaa kappaletta eri maissa, mukaan lukien Suomi.
  • Ensimmäinen suomennos, Murha!, julkaistiin viime vuonna ja nousi heti vuoden myydyimmäksi tietokirjaksi.
  • Kirjat sisältävät sata tehtävää, jotka haastavat lukijoita loogisella päättelykyvyllä ja keskittymisellä.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Kolme epäiltyä, kolme mahdollista murha-asetta.

Tällä kertaa syyllistä ei selvitä kirjailijan luoma hahmo tai tv-sarjan etsivä, vaan murha täytyy ratkaista itse.

Yhdysvaltalaisen tietokoneohjelmoija G. T. Karberin luomat Murdle-tehtäväkirjat ovat maailmalla suuri ilmiö. Niitä on myyty jo noin 2,5 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Murdle oli myydyin kirja ilmestymisvuotensa jouluna. Karber sai kunnian olla kolmas ei-brittiläinen kirjailija, jonka kirja on noussut joulun myydyimmäksi Isossa-Britanniassa.

Myös suomalaiset ovat innostuneet ratkaisemaan murhamysteereitä. Viime syksynä ilmestyi ensimmäinen suomennos ja se nousi heti myydyimpien painettujen tietokirjojen joukkoon.

Suomeksi Murdle on käännetty nimellä Murha! (suom. Annamari Typpö, Gummerus).

Murhamysteerikirjoissa on sata tehtävää, ja niitä ratkaistaan vihjeiden avulla. Vaikeusaste kasvaa kirjan edetessä. Viimeiset tehtävät vaativat kunnon pinnistelyä ja loogista päättelykykyä. Apuna tehtävien ratkaisussa käytetään päättelyruudukkoa.

Kuva esittää kirjan sivua, jossa on taulukko, jossa kuvataan epäiltyjä ja tavoitteita. Taulukossa on erilaisia symboleja ja kuvia, kuten saapas, ankkuri ja kirja, jotka edustavat eri asioita tai teemoja.

Avaa kuvien katselu

Ruudukkoa täytetään sanallisten vihjeiden perusteella. Kuva: Jorge González / Yle

Suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä kaksi Murha!-kirjaa, mutta uusia suomennoksia on tulossa.

Lyijykynä teräväksi

Murdlet pohjaavat tekstiin, ja niissä on paljon sanaleikkejä ja huumoria. Siksi kirjojen suomentaminen ei ollut helppoa.

Gummeruksen kustannustoimittaja Leo Taanila joutui ratkaisemaan kaikki tehtävät varmistaakseen, että koukeroiset vihjeet on suomennettu siten, että murhamysteerit ovat varmasti ratkaistavissa.

Taanilalta kului kaksi viikkoa työaikaa sadan tehtävän ja juoniselvityksen tarkistamiseen.

– Se oli intensiivinen jakso. Ryhdyin tekemään tehtäviä aika suurella itseluottamuksella, mutta jouduin kyllä pinnistelemään kovasti etenkin vaikeampien murhamysteerien kanssa. Tehtävät tulivat uniinkin.

Henkilö ratkoo Kimble-pelin erikoisversiota muistuttavan tehtäväkirjan tehtävää, samalla kynällä merkiten ruudukkoa. Kirjan vasemmalla puolella on peliohjeet ja oikealla puolella tehtävän ympäristö sekä kuvakkeet. Vasemmassa alakulmassa näkyy Tarinat kirja pelilaudan kanssa.

Avaa kuvien katselu

Vihjeet kannattaa lukea tarkasti, ettei joudu vedätetyksi. Kuva: Jorge González / Yle

Helpoimmissa tehtävissä täytyy ratkaista murhaajan lisäksi tekopaikka ja ase. Kun tehtävät vaikeutuvat, kierroksia tulee lisää. Vihjeiden perusteella on myös pääteltävä, mikä on murhan motiivi ja kuka valehtelee.

Taanila neuvoo käyttämään lyijykynää ristikkoa täyttäessä. Jos joutuu harhaan, kuulakärkikynällä suttaaminen vain vaikeuttaa oikeille jäljille pääsemistä.

– Aloitin rempseästi kuulakärkikynällä, mutta se oli virhe.

Kustannustoimittaja Leo Taanila näyttää, miten murhamysteeri ratkaistaan.

Tehtävät vaativat keskittymistä

Jokainen tehtävä on oma murhatapauksensa, mutta kirjan läpi kulkee myös laajempi juonenkaari.

Murhien ratkaisulogiikka on selkeä, mutta ohjeet on syytä lukea huolellisesti.

Vihjeiden perusteella ratkaisija merkitsee päättelyruudukkoon oikeita ja vääriä väittämiä. Lopulta murhan tekijä, motiivi sekä murhapaikka ja -ase selviävät.

Taanila uskoo, että dekkarilukijat ovat vahvoilla tehtäviä ratkaistessaan, koska lajityypin lainalaisuudet ovat tuttuja.

Kuvassa on pöydälle aseteltuja Murhalehtiä, jotka ovat osa Murdle-kirjasarjaa. Eri värisillä kansilla varustetut lehdet viittaavat rikosmysteereihin, ja jokaisen kannessa on silinterihattuinen hahmo ja silmäaiheista grafiikkaa. Näiden lehden selkeä teemana on rikosten ratkaiseminen ja mysteerien selvittäminen.

Avaa kuvien katselu

Murdleja suomennetaan lisää. Kuva: Jorge González / Yle

Murha!-kirjat ovat olleet Mitä Suomi lukee -listoilla kärkisijoituksilla viime vuoden syksystä lähtien. Taanila uskoo, että suomalaisten vankka sanaristikko-osaaminen ja sudoku-innostus ovat tuoneet myös murhamysteereille innokkaita faneja.

– Mysteerit sopivat kaikille, mutta kirjan loppupään tehtävät vaativat pidempää pohdintaa ja jopa kokeiluja.

Ennen kaikkea tehtävien ratkominen vaatii keskittymistä. Lyhytjännitteisessä elämässä pitkällinen pähkäily saattaa olla palkitsevaa.

Älykkyystutkija Markus Jokela kertoo Ylen jutussa, miten hyödyllisiä keskittymistä vaativat pulmapelit ovat.

G. T. Karber loi alun perin Murdlet nettipeliksi. Varsinainen maailmanvalloitus alkoi kuitenkin vasta, kun tehtävät pääsivät kansien väliin. Tällä hetkellä Murdleja julkaistaan kirjoina 37 maassa. Tehtäväkirjoista on suunnitteilla myös brittiläinen tv-sarja.