Kuivan puron pohjalla makaavia kuolleita kaloja on löydetty ainakin Vaasan Sundomista.
Avaa kuvien katselu
Monilla kutupaikoilla on ollut tavallista ruuhkaisempaa, kun tuhannet makean veden lahtiin kutemaan pyrkivät kalat ovat yrittäneet turhaan päästä nousemaan puroihin. Nämä kalat kuvattiin pari viikkoa sitten Björköbyn Bodvattnetilta. Kuva: Jarkko Heikkinen / YleJuttu tiivistettynä
- Vähäluminen talvi on aiheuttanut vakavia ongelmia kalojen kutupaikoilla Merenkurkun saaristossa.
- Monet kutupurot ovat niin kuivia, että kalat ovat nääntyneet matkalla kutupaikoille.
- Kalatalousneuvojat varoittavat kalojen vähenemisestä, sillä kylmään mereen kuteminen heikentää satoa.
- Ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, ovat lisääntyneet ja voivat johtaa happikatoon, joka on kalojen suurin uhka.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä. Pidätkö tiivistelmistä? Anna palautetta.
Monet Merenkurkun saariston tutut kalojen kutupaikat ovat nyt niin kuivia, että kaloja on jopa kuollut jokien pohjille.
Näin on käynyt ainakin Vaasan Sundomissa, jossa Långsäretin läheisyydessä oleva puro on niin kuiva, että sen pohjalla makasi jopa toista sataa kuollutta särkeä.
Kaislojen seassa puron pohjalla makaavat kalat ovat todennäköisesti pyrkineet nousemaan merestä jokavuotisille tutuille makean veden lahdille kutemaan, mutta kuivuus on katkaissut matkan ja kalat ovat nääntyneet matkalle hengiltä.
Vähälumisen talven vaikutukset näkyvät nyt luonnossa. Kuivuus vaivaa käytännössä kaikkia alueen merkittäviä kutupuroja.
Niistä yksi merkittävimmistä Björköbyn Svedjehamnissa oli jo aiemmin yhtä kuivassa kunnossa. Siellä tosin kalakuolemia ei ole tietoon tullut.
Avaa kuvien katselu
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju on nähnyt eri syistä johtuvia kalakuolemia ennenkin. Yksi aiemmin esillä ollut syy on ollut vesien happikato. Kuva: Jarkko Heikkinen / YleSuurempi ja tappavampi ongelma on epäonnistunut kutu
Vaikka suuri määrä kuolleita kaloja samassa paikassa herättääkin ihmetystä, pitää Suomen vapaa-ajankalastajien kalatalousneuvoja Juha Ojaharju vielä suurempana menetyksenä tulevia, vielä syntymättömiä kaloja.
– Kun kalat joutuvat kutemaan kylmempään mereen, jää sato varmasti laihemmaksi. Lisäksi on olemassa riski, että näiden havaittujen kuolemien lisäksi kutemista tapahtuu jopa kuiville maille ja tällöin puhutaan jo tuhansien kalojen menetyksestä, Juha Ojaharju sanoo
Näin totaalinen kuivuus on harvinaista, eikä Ojaharju muista kokeneensa ennen vastaavaa.
Samaa mieltä on myös maailmanperintöopas ja biologi Vesa Heinonen, jota haastattelimme jo aiemmin. Hän on liikkunut vuosikymmeniä Merenkurkun luonnossa.
– Aiemminkin vettä on saattanut olla vähän, vaikka vain parikymmentä senttiä, mutta ei tällaista kuivuutta koskaan, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan ongelma on nyt sama monilla muillakin vastaavilla paikoilla, joissa kuivuus on katkaissut kalojen yhteyden suolaisilta merenlahdilta makeisiin kluuveihin.
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja Heinonen pelkää kuluneen kaltaisen kuivan talven olevan siitä yksi merkki.
Avaa kuvien katselu
Jäiden lähdön ja kalojen kudun alkamisen aikaan tämä puro Björköbyssä solisee iloisesti. Kalat nousevat sitä pitkin taustalla näkyvältä merenlahdelta kohti ylempänä olevaa kluuvia. Nyt puro on aivan kuiva. Kuva: Jarkko Heikkinen / YleKalojen suurin surmanloukku on happikato
Kuivuuden ajankohta on kalojen lisääntymisen kannalta huonoin mahdollinen. Juha Ojaharjun mukaan vettä on tähän aikaan vuodesta normaalisti runsaasti, mutta nyt ei yhtään.
Koko maan merkittävin ja laajin kalojen surmanloukku on kuitenkin aika ajoin pahaksi äityvä happikato. Se on tuttu ongelma varsinkin vähävetisissä järvissä ja lammissa. Viime kesänä Vaasan edustalla ihmeteltiin myös useiden satojen kalojen kuolemia.
Tämä tapaus saattoi johtua useammastakin syystä, mutta tuolloin yhtenä epäilyksenä oli myös matalan meriveden ja lämmön tuottama happikato.
Avaa kuvien katselu
Viime kesänä rantaan ajautuneita kuolleita kaloja oli runsaasti myös aivan Vaasan keskustan rannoilla. Arkistokuva on otettu Hovioikeuden altaalta. Kuva: Antti Haavisto / Yle