Olemme tottuneet tuijottamaan kolesteroleja sydäntautien riskitekijöinä. Pitäisi katsoa myös toisiin verenkierrossa liikkuviin rasvamolekyyleihin: keramideihin.
Näin sanoo lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen.
”Keramidien merkitys sydän- ja verisuonitautien taustalla on tunnistettu vasta viime aikoina. On alettu ymmärtää niiden roolia ja myös vaarallisuutta paremmin.”
Tiedetään, että iso osa sydänkohtauksista tulee ihmisille, joiden kolesteroliarvot ja verenpaine eivät ole merkittävästi pielessä. Tämä on tuntunut hämmentävältä ja jättänyt ilmaan kysymyksen, mikä sitten on syyllinen näille selittämättömille sydänkohtauksille. Voivatko keramidit selittää ainakin osan niistä?
”Kyllä. Keramidien pitoisuudet ennustavat LDL-kolesterolia paremmin riskiä saada vakava tai kuolemaan johtava sydänkohtaus”, vastaa Laaksonen.
Keramidit ovat kolesterolia tarkempi mittari
Keramidit ovat kolesterolin kaltaisia luonnollisia yhdisteitä, joita tarvitaan solujen rakenteissa ja toiminnassa. Jos veressä on liian paljon tietynlaisia keramideja, ne voivat aiheuttaa tulehdusta, vaurioittaa verisuonten seinämiä ja pahentaa valtimoiden kovettumista.
Keramidit kulkevat elimistössä samassa LDL-hiukkasessa, joka kuljettaa kolesterolia valtimoihin. Kolesteroli oli hiukkasen sisällä, keramidit sen pinnalla.
2000-luvun loppupuolella lääketieteellinen laboratorio – Espoossa toimiva Zora Biosciences, jonka lääketieteellinen johtaja Laaksonen on – teki kansainvälistä keramiditutkimusta. Tutkimuksessa seurattiin sepelvaltimotautipotilaita ja tutkittiin erilaisia rasvoja seerumista.
Tuloksista kävi ilmi, että seuranta-aikana kuolemaan johtaneen infarktin saaneilla keramidit ja erityisesti tiettyjen keramidien suhde oli korkeampi verrattuna niihin potilaisiin, jotka olivat yhä hengissä.
Tuloksia laskettiin ja varmisteltiin monta kertaa. Ilmassa oli jopa hämmästystä. Jotkut saksalaiset tutkijat totesivat, etteivät ole koskaan aiemmin nähneet vastaavia tuloksia.
”Nämä olivat ensimmäisiä havaintoja siitä, että kun LDL-kolesteroli ei enää ennusta sydäninfarktin riskiä, niin keramidit astuvat kuvaan ja toimivat hyvänä riskinennustajana.”
Laaksonen selittää, että siinä, missä korkea kolesteroli liittyy hitaaseen sepelvaltimon ahtauman kehittymiseen, keramidien ajatellaan ennustavan paremmin vakavaa tapahtumaa, jossa plakki repeää verisuonen seinämästä äkillisesti.
Keramiditesti työkaluksi
Kun keramideista nyt tiedetään enemmän, niitä pitäisi myös mitata enemmän, Laaksonen sanoo.
Kolesterolimittauksilla on hänen mukaansa edelleen paikkansa, mutta niitä käytetään liian laajasti.
”Peruskolesterolitestausta kannattaisi suunnata erityisesti nuorille aikuisille, jotta esimerkiksi perinnölliset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt jäisivät ajoissa kiinni.”
”Keramidien testaus taas olisi paikallaan yli 50-vuotiailla, koska se antaisi merkittävää lisätietoa vakavien sydäninfarktien riskeistä verrattuna kolesterolimittaukseen niillä, jotka ovat oireettomia ja näennäisesti terveitä.”
Lisäksi niillä ihmisillä, joilla on todettu sepelvaltimotauti ja mahdollisesti jo ensimmäinen infarkti sairastettuna, keramiditesti olisi tarkempi.
”Tällaisessa tapauksessahan kolesterolimittaus ei kerro riskitasosta juuri mitään.”
Keramidit antavat arvion riskistä
Laaksonen halusi valjastaa keramideista karttuneen tiedon käytännön hyödyksi. Syntyi keramiditesti, joka mittaa verestä keramidimolekyylien pitoisuuksia.
Ensimmäisenä testi otettiin kliiniseen käyttöön yhdysvaltalaisella Mayo-klinikalla vuonna 2016. Suomessa Hertta-testi on käytössä yksityisillä klinikoilla sekä joillakin hyvinvointialueilla.
Keramiditestillä voidaan arvioida henkilön riskiä saada sydänkohtaus tai sairastua kakkostyypin diabetekseen. Keramidit vaikuttavat nimittäin myös insuliiniaineenvaihduntaan. Testi ilmoittaa CERT-riskipisteet välillä 0–12. Ne kuvastavat keramidien pitoisuutta verenkierrossa.
”Otetaan esimerkiksi 55-vuotias potilas, jonka kolesteroli on kohtuullinen eli kokonaiskolesteroli on alle 5 ja LDL-kolesteroli alle 3, mutta CERT-pisteet 10. Sydänkohtauksen riski on siis lisääntynyt, ja lääkäri suosittelee tehostettua ehkäisyä, esimerkiksi elintapamuutoksia.”
Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa 72-vuotias potilas, jolla on kohtuullinen kolesteroli, mutta joka on perinteisen Finnriski-laskurin mukaan riskitasolla, joka edellyttää statiinien aloittamista. Hänen CERT-arvonsa on kuitenkin vain 2.
”Lääkäri näkee, että korkea riski johtuu pääosin tutkittavan korkeasta iästä, joita perinteiset riskilaskurit painottavat, eikä niinkään hoidettavista riskitekijöistä. Voidaan siis välttää ylimääräistä lääkitystä ja jatkaa terveiden elämäntapojen vaalimista.”
Keramideihin ei ole vielä lääkettä. Laaksonen kuitenkin muistuttaa, että korkeaan kolesteroliin määrätyt statiinit alentavat myös keramidiarvoja.
Ehkäisyä eurooppalaisittain
Sen lisäksi, että Laaksonen on mukana pyörittämässä Zora Biosciencen laboratoriota, hän johtaa myös laajaa eurooppalaista julkisrahoitteista tutkimusta.
Suomesta tässä CoroPrevention -nimisessä tutkimuksessa ovat mukana Tampereen Sydänsairaala sekä yliopistolliset sairaalat Helsingistä, Turusta ja Oulusta.
Tutkimuksen tarkoituksena on pienentää sydänkuolemien, sydäninfarktien ja sydämen vajaatoiminnan sairaalahoitojen määrää sekä osoittaa, että yksilöllinen ehkäisy on tehokasta ja taloudellisestikin järkevää.
Tutkimuksessa hyödynnetään myös keramideja korkean riskitason potilaiden tunnistamisessa.
”Tässä mittakaavassa ei ole aiemmin tehty julkisella rahoituksella ehkäisytutkimusta. Tutkimukseen osallistuu 12 000 sepelvaltimotautipotilasta kuudesta Euroopan maasta. Tutkijoita on ympäri Eurooppaa kymmenessä eri maassa.”
Tutkimuksessa on kehitetty mobiilisovellus tutkittavien potilaiden käyttöön. Jokaiselle on luotu henkilökohtainen ehkäisyohjelma, jossa on erilaisia osioita, kuten lääkehoito, liikunta, terveellinen ruokavalio, stressinhallinta ja tupakoinnin lopettaminen. Ehkäisyohjelma on hoitajavetoinen, ja lääkärillä on siinä hyvin pieni rooli.
”Oleellista on, että ehkäisyohjelma ei määrää kenellekään mitään. Jos potilas ei esimerkiksi halua lopettaa tupakointia, siihen ei painosteta, mutta sovellus työntää hänelle aika ajoin pienen tietoiskun aiheesta. Se saattaa herättää ajatuksen, että jospa sitten kuitenkin.”
Laaksonen toimii tutkimushankkeen koordinaattorina eli käytännössä hän johtaa noin neljänkymmenen yhteistyökumppanin yhteenliittymää, huolehtii tutkimussuunnitelman tieteellisestä sisällöstä, budjetista ja aikatauluista sekä varmistaa, että eettiset ja viranomaisluvat ovat kunnossa.
”Ja lisäksi sovittelen mahdollisia ’monikansallisen avioliiton’ ristiriitoja. Hauskaahan tämä on, eikä yksikään päivä ole millään muotoa samanlainen.”
Ratkaisut motivoivat
Laaksonen on koulutukseltaan kliinisen farmakologian erikoislääkäri, joita ei Suomessa montaa ole. Hän ei suoranaisesti hakeutunut vaan pikemminkin ajautui kyseiselle erikoisalalle.
Kun Laaksonen 1990-luvulla meni HUSin kardiologian osastolle tekemään syventäviä opintoja, oli ubikinoni suuren kiinnostuksen kohteena. Laaksonen alkoi väitöskirjassaan tutkia ubikinonin vaikutuksia sydänpotilaiden hoidossa, ja oli luontevaa tehdä tutkimus kliinisen farmakologian puolella.
”Olen enemmänkin wanna be -kardiologi ja nyt, kun ikää on karttunut, niin olen ehkä never be -kardiologi”, hän virnistää.
Tutkijan termiä Laaksonen vierastaa. Toki hän on ollut aikanaan laboratoriossa pipetin kanssa touhumassa, mutta kuvailee itseään mieluummin ideariiheksi ja organisaattoriksi.
Kahdessa isossa kokonaisuudessa työskentely tarkoittaa sitä, että Laaksosella on kalenteri täynnä. On Teams-kokouksia, esityksiä, luentoja, yhteydenpitoa sinne ja tänne ja matkapäiviäkin, vaikka niiden määrä vähenikin koronapandemian jälkeen.
Laaksonen huomauttaa, että kokonaisuuksien hallintaa helpottaa se, että kaikki, mitä hän tekee, pyörii kardiometabolisten sairauksien ympärillä.
”Minua ajaa eteenpäin halu löytää uusia keinoja, joilla kehittää hoitoa. Usein tuntuu, että kuljen vähän omia polkujani, lähden vieraalle ja tuntemattomalle maaperälle. Siksi minua kiinnostavat keramidit, ei kolesteroli. Haluan mennä sille seuraavalle etapille.”
Reijo Laaksonen, 61
Työ: Lääketieteellinen johtaja.
Asuu: Lempäälässä.
Perhe: Vaimon lisäksi äiti, kolme aikuista lasta ja kaksi koiraa.
Motto: Kerralla sinne päin.