SDP:n Antti Lindtman sanoo, että Sari Essayahin lausunnon perusteella hallituksessa taitaa olla ahdasta.

SDP:n Kim Berg, Tytti Tuppurainen, Antti Lindtman ja Piritta Rantanen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Elli Harju

Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää KD:n puheenjohtajan Sari Essayahin viikonloppuisen lausunnon vasemmistopuolueiden turvallisuusriskeistä.

Essayah kohahdutti viikonloppuna lausunnollaan, kun hän sanoi, että rajalakiäänestykset ovat osoittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan ”suorastaan riski Suomen turvallisuudelle”. Essayah sanoi, että kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua ”SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoa myöden jakautunut tässä asiassa”.

Lindtman vastasi maanantaina puolueensa tiedotustilaisuudessa medialle, että ensinnäkin ilman SDP:tä rajalakia ei olisi saatu säädettyä. Lindtmanin mielestä ”se varmasti riittää vastaukseksi SDP:n osalta”.

Eduskunnassa vaadittiin 5/6 kansanedustajista lain kiireellisyyden puolelle kesällä 2024, kun laki otettiin ensi kertaa käyttöön. SDP:n kansanedustajista valtaosa äänesti puolesta, mutta kuusi ei puoltanut rajalakia ja sen kiireellisyyttä.

– Kun tällaiseen retoriikkaan on lähdetty, joka on aika poikkeuksellista Suomessa, kyllä taitaa olla hallituksessa aika ahdasta, Lindtman kommentoi Essayahille.

”Halvaannuttaa”

Lisäksi Lindtman otti tässä yhteydessä esille KD:n roolin Palestiina-kysymyksessä.

Lindtmanin mielestä ”näyttää siltä, että kristillisdemokraattien sisäinen tilanne halvauttaa Suomen ulkopoliittista päätöksentekoa”. Lindtman kehotti Essayahia keskittymään pohtimaan sitä, onko Suomen edun mukaista, että KD halvaannuttaa päätöksenteon samalla, kun tasavallan presidentti on jo sanonut, että olisi valmis tunnustamaan Palestiinan.

– YK-viikko syyskuussa on tulossa. Ja jos tässä junassa Suomi uhkaa jäädä historian väärälle puolelle KD:n sisäisen tilanteen vuoksi, niin on se kyllä todella onnetonta Suomelle, joka tunnetaan maana, joka on pystynyt oikea-aikaiseen ulkopoliittiseen päätöksentekoon, kannanottoon, ja siihen, että äänemme kuuluu kirkkaana maailmalla.

KD on hallituspuolueista erityisen voimakkaasti vastustanut sitä, että Suomi tunnustaisi Palestiinan valtion. Myös perussuomalaiset on päätöstä vastahankaan. Presidentti Alexander Stubb ilmoitti elokuussa, että olisi valmis hyväksymään Palestiinan, mikäli hallitus antaa esityksen.

Useat Suomen kumppanimaat ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä Palestiinan ennen YK:n yleiskokousviikkoa, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.

Kiista velkajarrusta

Lindtman otti tiedotustilaisuudessa kantaa myös niin sanottuun velkajarruun, jota Orpon (kok) hallitus esittää.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi sunnuntaina Ylellä, että hallitus aikoo ottaa velkajarrun käyttöön opposition vastustuksesta huolimatta. Esityksessä asetetaan tavoitteeksi painaa pitkällä aikavälillä Suomen julkinen velkasuhde 40 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä velkasuhde on lähellä 90 prosenttia.

Lindtman huomautti, että monet asiantuntijat ovat kritisoineet esitystä. Lindtman hämmästelee esimerkiksi sitä, että jarru sitouttaisi jopa 50 vuoden päähän.

Hallitus on sanonut, että asiaa käsitellään parlamentaarisesti, eli kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Lindtmanin mielestä nyt tulisi aidosti katsoa yhdessä, millainen velkajarruväline tulisi ottaa käyttöön. Hänestä hallitus näyttää nyt lukittautuneen omaan malliinsa jo ennen kuin muiden puolueiden kanssa on keskusteltu.