Kaksi vuotta sitten ensimmäiset asiakkaat astelivat upouuteen Satama-areenaan Kotkan Kantasatamassa.
Oli edessä avajaisilta, jossa esiintyivät Anssi Kela ja Behm.
Keikan jälkeen Kela kehui areenaa vuolaasti omalla some-tilillään. Kehujen lomassa oli piikki Helsingille: ”muualle maahan sitä vaan nousee hienoja keikkapaikkoja”.
Avaa kuvien katselu
Avajaisiltana Satama-areenan ovelle oli levitetty punainen matto. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Satama-areena on Kotkan oma tapahtumakeskus, jossa voi järjestää isoja konsertteja, kokouksia ja urheilutapahtumia.
Uljas areena on kuitenkin koitunut kotkalaisille kalliiksi. Areenasta piti alkuvaiheen jälkeen saada kannattava. Siihen on uponnut avajaisten jälkeen miljoonia veroeuroja, eikä rahantarpeelle näy loppua.
Vaikka yleisötapahtumia on ollut harvakseltaan, silti raskaasti tappiollinen halli on osin täyttänyt kävijätavoitteensa – ainakin paperilla.
Yle selvitti, miten tämä yhtälö on mahdollista ja täyttyivätkö alkuperäiset odotukset alkuunkaan.
Katso videolta, miten Satama-areenasta tuli Kotkan rahareikä.
Video: Mikko Savolainen / Yle
Palataan ajassa ensin hieman taaksepäin.
Lokakuussa 2017 Kotkan kaupunginvaltuusto päätti laittaa Kymenlaakson sähkö -yhtiön myynnillä tienatut rahat poikimaan. Kaupunki aikoi rakentaa ison tapahtumakeskuksen, jonka rakentamiseen se varasi 20 miljoonaa euroa.
Kotkan vanhalle satama-alueelle kaupunki halusi Turun Logomoa muistuttavan tapahtumakeskuksen, jossa onnistuisi messujen, isojen kokousten, konserttien ja urheilutapahtumien järjestäminen.
Tapahtumakeskus oli osa Kotkan keskustan kupeessa uudistuvaa Kantasatamaa, jonne suunniteltiin myös hotellia, outlet-ostoskeskusta ja kehittämisyhtiö Cursorin yrityskeskusta.
Avuksi otettiin joukko tapahtuma-alan asiantuntijoita.
Avaa kuvien katselu
Selvitystyössä oli mukana muun muassa yrittäjä Vesa Ristimäki, joka on sittemmin perustanut palkitun Pyhtään kulttuuritalon. Arkistokuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Kaupunki teetti konsulteilla selvityksen uuden tapahtumakeskuksen toimintakonseptista.
Selvityksen jälkeen markkinatilanne muuttui, kun koronapandemia iski vuonna 2020 ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
Hotellia ja ostoskeskusta ei ikinä tullut.
Konsulttina Kantasataman kehittämisessä ollut Vesa Ristimäki sanoo nyt, että hotellin puuttuminen vei pohjan siltä, että tapahtumakeskuksessa pystyttäisiin järjestämään konferensseja.
– Kaikkien tiedossa oli, että hotelli on tärkeä. Kokonaisuudesta puuttuu nyt aivan oleellisia palikoita, että se toimisi, sanoo Vesa Ristimäki.
Tästä on tuore esimerkki, kun kokoomus päätti vastikään siirtää ensi kesän puoluekokouksen Kotkasta Jyväskylään rajallisen majoituskapasiteetin vuoksi.
Kotkassa oli suuria toiveita uudelle tapahtumakeskukselle.
Upouudella areenalla oli tarkoitus pelata paikallisten SM-tason koripallojoukkueiden KTP:n ja Peli-Karhujen liigaotteluita.
Avaa kuvien katselu
Koripalloliiton edustajat tutkivat avajaisviikon alla, voiko Satama-areenalla pelata koripallo-otteluita ylipäätään. Tilat olivat ahtaat, mutta kelpasivat. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Puolet tapahtumakeskuksen liikevaihdosta oli tarkoitus tulla pitkäaikaisilta vuokralaisilta ja loput kokous-, konferenssi- ja muilta tapahtuma-asiakkailta.
Vesa Ristimäki sanoo järjestäneensä yhden ison konsertin Satama-areenalla. Hinnat ovat kuitenkin hänen mielestään niin kovat, ettei tapahtumien järjestäminen ole kannattavaa.
Satama-areenan tiloja vuokraa kaupungin omistama Kotkan tapahtumakeskus oy. Ravintolasta vastaa helsinkiläinen Compass Group ja tekniikasta turkulainen Rajupaja.
Järjestely tarkoittaa sitä, että tilavuokran päälle maksuja tulee myös ravintola- ja tekniikkapalveluista.
Avaa kuvien katselu
Tapahtumien tekniikka tuo lisähintaa tilavuokraan. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kannattaa nykyistä toimintamallia, vaikka tapahtumien hinta nouseekin kalliiksi.
Hän perustelee ratkaisua sillä, että tekniikka- ja ravintolayritykset ovat itse investoineet laitteisiin, eikä kaupungin tai tapahtumakeskuksen ole tarvinnut niitä maksaa.
Kotkan kaupunki perustelee tapahtumakeskuksen omistamista sillä, että se haluaa saada areenan toiminnan käyntiin.
”Kaupunki vähentää omistustaan viimeistään silloin, kun toiminta on vakiintunut. Yhtiön omistus ei ole kaupungille strategisesti välttämätöntä”, mainitaan yhtiön tavoitteissa.
Samassa yhteydessä todetaan, että kaupunki odottaa yhtiöltä tuottoa.
Satama-areena on maksanut kotkalaisille veronmaksajille lähes 40 miljoonaa euroa. Rahaa uppoaa myös jatkossa.
– Rakennuksen kustannukset ovat korkeat, eikä pelkillä lipunmyyntituloilla tai tapahtumien järjestämisellä synny sellaista liikevaihtoa, että pystyisimme kokonaan kattamaan niitä, sanoo Satama-areenan toimitusjohtaja Kati Paasi.
Avaa kuvien katselu
Kati Paasi on Satama-areenan kolmas toimitusjohtaja. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Paasin mukaan avustustarpeen määrään vaikuttaa se, paljonko tapahtumakeskus joutuu jatkossa maksamaan tiloista vuokraa. Tilat omistaa Kotkan kaupungin kiinteistöyhtiö Juki.
– Riippuu hyvin paljon kustannusrakenteesta, mutta kyllä siihen menee vuosia, vuosia, Kati Paasi sanoo.
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö huomauttaa, että tapahtumakeskuksen tarkoituksena on tuoda kaupunkiin elinvoimaa ja kulttuuritapahtumia.
Hänen mukaansa taloudellisena tavoitteena on saada kaupungin suora tuki pienenemään vuosien saatossa – ei kuitenkaan loppumaan kokonaan.
– Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että sellainen tilanne ei tule toteutumaan, että kaupungin tuki olisi tasan nolla euroa.
Sirviö toteaa, että mikään muukaan tapahtumakeskus Suomessa ei toimi ilman julkista tukea.
Avaa kuvien katselu
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö muurasi Satama-areenan peruskiven koronavuonna 2021. Kuva: Antro Valo / Yle
Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Esimerkiksi Turun kaupungilta kerrotaan, ettei se ole rahoittanut Logomon tapahtumatoimintaa eurollakaan.
Turun omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen sanoo, että kaupunki on sen sijaan taannut Logomon kiinteistöyhtiön lainoja.
Kävijämäärät ylittyivät vain paperilla
Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä tavoitteena oli, että tapahtumat vetäisivät areenalle ensimmäisenä vuonna 80 000 kävijää, toisena vuonna 100 000, kolmantena vuonna 120 000 ja siitä eteenpäin 150 000 kävijää.
Satama-areenan ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna eli vuonna 2024 kävijöitä oli 161 000.
Alkuperäisiin tavoitteisiin nähden kävijämäärä ylittyi siis kirkkaasti ensimmäisen vuoden aikana – ainakin paperilla.
Avaa kuvien katselu
Kävijämääriin lasketaan kaikki tapahtumakeskuksen kävijät lounastajista lähtien. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Tätä selittää se, että kävijämääriä seurataan Satama-areenan pääovilla olevilla laskureilla, jotka laskevat myös esimerkiksi lounastajat. Varsinaisissa tapahtumissa oli noin 35 000 lipunostajaa.
Todellisuudessa alkuperäiset kävijätavoitteet eivät siis täyttyneet.
Kotkan tapahtumakeskus oy (2024)
- Liikevaihto 1,1 milj. euroa
- Tulos 146 000 euroa
- Myynti kaupungille 156 000 euroa
- Avustus kaupungilta 1,7 milj. euroa
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö arvioi, että ensimmäisenä vuonna tapahtumakeskus pääsi lähelle suunnitteluvaiheessa asetettua kävijätavoitetta. Sen jälkeen sekä kävijöiden että tapahtumien määrä on jäänyt suunniteltua pienemmäksi.
– Se johtuu siitä, että talo ei ole vielä riittävän tunnettu eikä tapahtumia ole ollut riittävän paljon. Seuraavien vuosien aikana talo pitää saada enemmän markkinoille ja tunnetuksi, siitä se lähtee.
Tapahtumakeskuksen hallitus on tekemässä yhtiölle uutta strategiaa, jossa se määrittelee uudet tavoitteet. Strategian on määrä valmistua syksyn aikana.
Jutussa on käytetty lähteenä tapahtumakeskuksen toimintakonseptia koskevan selvitystyön raportteja, jotka Yle sai tietopyynnöllä Kotkan kaupungilta. Lisäksi lähteenä on käytetty asiakirjoja, joissa on seurattu konsernin tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumista, sekä taustahaastatteluja.