Suomen Ilmavoimamuseon johtaja muistuttaa, että hakaristi oli käytössä Suomessa jo paljon ennen natseja.

  • Ilmavoimamuseon johtaja Kai Mecklin sanoo suomalaisen hakaristin olevan nimenomaan vapauden ja itsenäisyyden symboli, joka otettiin käyttöön paljon ennen natsi-Saksaa.
  • Mecklin on täysin eri linjalla hakaristin käytön vähentämistä vaatineen professori Teivo Teivaisen kanssa.
  • Ilmavoimissa pitkään palvellut Mecklin sanoo saaneensa kansainvälisissä tehtävissä usein kysymyksiä hakarististä, mutta taustojen kertomisen jälkeen esimerkiksi saksalaisten upseerien hyväksyneen asian täysin.

Suomen Ilmavoimamuseon johtaja ja pitkän uran Ilmavoimissa aikanaan tehnyt everstiluutnantti evp. Kai Mecklin on täysin eri linjoilla professori Teivo Teivaisen esille tuomasta näkemyksestä, jonka mukaan suomalainen hakaristi on ainakin osittain peräisin natsi-Saksasta ja sen käyttöä pitäisi vähentää.

– Se on meillä ollut vanha symboli, joka otettiin käyttöön ennen kuin natseista tiedettiin yhtään mitään. Ja se on meillä nimenomaan vapauden ja itsenäisyyden symboli. Sen arvo tulee siitä ympäristöstä missä sitä käytetään, Mecklin painottaa.

Hän muistuttaa, että suomalainen versio hakarististä oli käytössä jo sisällissodan aikana 1918.

– Eihän silloin natseista tiedetty vielä yhtään mitään. Ei sitä mielletty natsisymboliksi Suomessa silloin.

”Eri asia ”

Teivo Teivainen pitää uudessa kirjassaan perinteistä käsitystä suomalaisesta erillisestä hakarististä ongelmallisena. Pete Anikari

Länsimaissa hakaristi on katsottu yleisesti erittäin ongelmalliseksi symboliksi, koska toisen maailmansodan aikana se toimi Adolf Hitlerin johtamien natsien tunnuksena. Saksassa ja Itävallassa hakaristin käytöstä voi saada jopa vankeutta.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorina toimiva Teivainen on vuosien mittaan tuonut useita kertoja esiin, että hakaristin käyttö erilaisissa arvokkaissa tunnuksissa haittaa Suomen suhteita länsimaihin.

Teivainen sanoo ajatuksen suomalaisesta ”ei-natsistisesta hakaristista” kätkevän alleen monia historiapoliittisia valintoja. Hänen mukaansa vaikka tunnetuin versio natsien hakarististä seisoi kärjellään, myös he käyttivät lappeellaan lepäävää hakaristiä, joka löytyy useasta suomalaisesta symbolista.

Erilaisuutta on perusteltu virallisissa yhteyksissä esimerkiksi vuonna 2021, kun hakarististä nousi pieni kohu Saksan ilmavoimien lentäjien vuoksi.

– Hakaristitunnuksen kieltäminen Puolustusvoimissa merkitsisi suurta muutosta koko suomalaisessa heraldiikassa, eikä päätös tunnuksen kieltämisestä ottaisi huomioon suomalaista kulttuurihistoriaa, perinteitä ja kansallista identiteettiämme, silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) vastasi eduskunnassa hallitukselle jätettyyn kysymykseen hakarististä.

– Kyseinen tunnus on eri asia, kuin natsien käyttämä hakaristitunnus. Siitä huolimatta valitettava realiteetti lienee se, että monet saattavat sekoittaa merkit keskenään, Kaikkosen perusteluissa todettiin.

Puolustusvoimissa hakaristitunnusta käytetään nykyään Ilmavoimien joukko-osastolipuissa, joukko-osastoristeissä, joukko-osastotunnuksessa sekä Utin jääkärirykmentin joukko-osastolipussa ja -ristissä. Ilmavoimien esikunta poisti kuitenkin hakaristin joukko-osastotunnuksestaan vuonna 2017.

Lyhytsakaraista versiota hakarististä käytetään puolestaan edelleen muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemissa erittäin arvostetuissa Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeissä ja Tasavallan presidentin lipussa. Vapaudenristiä käytetään myös sotaveteraanien haudoilla. Hakaristi löytyy myös muutamien kuntien vaakunoista.

”Ei ollut vielä natsi”

Tasavallan presidentin lipussa on yläkulmassa Vapaudenristi, josta löytyy lyhytsakarainen versio hakarististä. PASI LIESIMAA/IL

Hakaristejä on löydetty jopa tuhansia vuosia vanhoista symboleista. Suomessa se alkoi näkyä 1800-luvun lopussa. Teivainen kertoo kirjassaan erityisesti juutalaisten vastustajien ja rotunationalistien käyttäneen hakaristejä jo paljon ennen natseja.

– Ranskassa tiettävästi on ollut heillä käytössä tämä symboli. Mutta silloin kun se Suomeen tuli, ei kreivi Eric von Rosen ollut vielä natsi. Myöhemmin kyllä, Mecklin sanoo.

Von Rosen oli Ilmavoimille ensimmäisen lentokoneen lahjoittanut ruotsalaiskreivi.

Von Rosen lensi koneen Ruotsin Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta vuonna 1918. Koneen siipiin oli maalattu tunnuksiksi kaksi sinistä hakaristiä, joista ruotsalaiset käyttivät nimitystä solkors (aurinkoristi).

– Hakaristisymbolilla haluttiin osoittaa suomalaisille vastaanottajille, että lentokone on tulossa ystävällisin aikein. Hakaristi oli kreivi von Rosenin onnenmerkki ja hän suosi itse lähinnä vihreitä hakaristejä. Kreivi oli törmännyt hakaristin erilaisiin muunnoksiin matkoillaan maailman ympäri ja ihastunut niin, että hän käytti vihreitä hakaristejä muun muassa kotinsa, Rockelstadin linnan, sisustuksessa, Kaikkosen vuonna 2019 eduskunnalle pitämässä vastauksessa kerrottiin.

Mecklin korostaa, että lennossa oli kyse hyvin vaarallisesta matkasta meren yli.

– Miksi ne siihen maalattiin, niin siitä nyt ei mitään dokumenttia ole. Mutta oli aikaisemminkin ollut tiedossa, että niillä oli von Rosenille tämmöistä onnea tuottavaa merkitystä hänen tutkimusmatkoillansa. Ja voi tietysti kuvitella, että hän halusi ehkä suojata omaa henkeänsä, koska keikkahan oli vaarallinen. Maaliskuussa ajettiin meren yli, joka oli osittain sulana ja osittain jäässä. Aikaisemminhan oli lennetty vain Pohjanlahtea kiertäen ja nyt lähdettiin suoraan Uumajasta Vaasaan, hän sanoo.

– Onko sitten hänen hyvän onnen symbolinsa otettu natsisymboliksi, niin se on eri juttu. Mutta meillähän se ei ollut sinänsä hänen symbolinsa, vaan se oli hänen kauttaan meille tullut, Mecklin jatkaa.

Mecklin muistuttaa, että hakaristi ei ole Ilmavoimista hävinnyt, vaikka esikunnan merkistä se puuttuu. Esimerkiksi ilmasotakoulussa se on edelleen käytössä tunnuksissa.

Venäjä voisi tarttua

Lyhytsakarainen hakaristi löytyy myös Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemista arvostetuista Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeistä. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin Suomen kolmesta virallisesta ritarikunnasta. Kuvassa 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen. Markku Ojala / Compic / aop

Teivainen perusteli hakaristin käytön vähentämistä myös vaaralla tulevaisuudessa. Hän sanoo Helsingin Sanomissa, että jos Suomen ja Venäjän välillä puhkeaisi nyt konflikti, pystyisi Venäjä käyttämään hakaristiä hyväksi meitä vastaan.

– Totta kai, sehän on ihan selvää. Ei kai siitä ole mitään epäselvää, etteikö Venäjä käyttäisi tuolloin kaikkea mahdollista mitä vain keksii, Mecklin toteaa tähän.

Hänen mielestään tämä ei ole kuitenkaan mikään perustelu ryhtyä muuttamaan suomalaisia historiallisia symboleja. Hän puolustaa asiaa nimenomaan historian valossa.

– Jos se nyt poistetaan, niin sehän nousee silloin mediaan vähän joka puolella. Tuleeko sen jälkeen sellainen mielikuva, että annetaan periksi, Mecklin sanoo.

– Olen käyttänyt esimerkkinä, että pitääkö sitten Z-kirjaimen käyttäminen kohta lopettaa, koska sehän on myöskin huono symboli, hän jatkaa ja viittaa Venäjän asevoimien Ukrainassa käyttämään symboliin.

Kysytty usein

Mecklin esittää myös perusteluja sille, miksi juuri Ilmavoimien esikunnassa päätettiin luopua hakarististä.

– Lähinnä siksi, että esikunnan joukot ovat niitä, jotka kaikkein eniten ovat kansainvälisissä tehtävissä. Haluttiin välttää tämmöisiä hankalia keskusteluaiheita.

Mecklin kertoo itse saaneensa usein kansainvälisissä tehtävissä kyselyitä Ilmavoimien hakarististä, mutta kertoneensa aiheesta historioitsijana mielellään.

– Itse olen ollut aikanaan Hollannissa töissä ja kun selitin kollegoille että mikä tämä on, niin ei se ollut siellä saksalaisillekaan minkään näköinen ongelma. He ymmärsivät asian hyvin.

Hän sanoo pitäneensä kysymystä upseerin olkapäästä löytyvästä hakaristimerkistä enemmänkin hyvänä cocktail-keskustelun avauksena, josta sai juttelun usein mukavasti käyntiin.

– Totta kai sitä kysyttiin, mutta jaksoin puhua siitä. Mutta sitten taas esikunnassa porukat sanoivat, että he eivät aina jaksa sitä selittää. Mikä on ihan luonnollista.