Naton itäisen sivustan maat harkitsevat soiden ennallistamista puolustustarkoituksiin.

Suomaastoa Mazuryn alueella Puolassa. Marcin Madry / Alamy Stock Photo

Yhdysvaltalainen verkkolehti Politico kirjoittaa, kuinka Ukraina pysäytti keväällä 2022 Venäjän panssarivaunut Kiovan porteille neuvokkaalla keinolla.

Kaupungin koillispuolella sijaitsevan Irpin-joen patoon räjäytettiin reikä, jonka kautta tulviva vesi palautti kauan sitten kadonneen soisen tulvatasangon.

Venäjän panssarivaunut juuttuivat mutaan.

Politicon mukaan Ukrainan kolme vuotta sitten tekemä epätoivoinen teko inspiroi nyt Naton itäisen sivustan maita pohtimaan omien soidensa ennallistamista.

Soiden ennallistamisella voitaisiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vahvistaa puolustusta ja suojella ilmastoa.

Turverikkaat suot sitovat ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia yhtä hyvin kuin ne upottavat vihollisen panssarivaunuja.

Politicon lähteiden mukaan erityisesti Suomi ja Puola kertovat tutkivansa soiden ennallistamista monikäyttöisenä keinona puolustaa rajojaan sekä torjua ilmastonmuutosta.

Venäläiset arkeologit kaivoivat vuonna 1999 Moskovan edustalta esiin suohon uponneen T-34-panssarivaunun toisen maailmansodan ajalta. AOP

– Se on win-win-tilanne, jossa saavutetaan useita tavoitteita samanaikaisesti, sanoo Suomen ympäristöministeriön luontoympäristöosaston päällikkö Tarja Haaranen.

Vaikka suot peittävät vain kolme prosenttia planeetasta, ne sitovat kolmanneksen maailman hiilidioksidista. Metsiin verrattuna soihin on sitoutunut kaksinkertainen määrä.

Kuivatessaan suot alkavat kuitenkin vapauttaa niihin vuosisatojen aikana varastoitunutta hiiltä, mikä puolestaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Sattumalta suurin osa EU:n turvesoista sijaitsee Naton Venäjän tai Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Suoalueet ulottuvat Suomen arktiselta alueelta Baltian maiden kautta Liettuan vaikeasti puolustettavan Suwałkin käytävän läpi aina Itä-Puolaan asti.

Soiden voimasta saatiin hyytävä esimerkki aiemmin tänä vuonna. Liettuassa sai surmansa neljä yhdysvaltalaissotilasta, kun heidän 63 tonnin painoinen M88 Hercules -panssariajoneuvonsa upposi suohon.

Pelastustyöt Liettuan Pabradessa toukokuussa 2025 neljän kadonneen amerikkalaissotilaan löytämiseksi. Valdemar Doveiko

Toimenpidealoite

Suoalueiden hyödyntäminen puolustuksessa ei ole uusi idea.

Suomaastoon on pysäytetty hyökkääviä armeijoita koko Euroopan historian ajan. Jo muinaiset germaaniheimot voittivat ajanlaskun alussa roomalaiset legioonat ajamalla heidät suolle.

Politico huomauttaa keskustelun käynnistyneen Suomessa. Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok) kerrotaan jättäneen eduskunnalle toimenpidealoitteen itärajaa seurailevan suovyöhykkeen ennallistamisesta.

Tällä hetkellä keskustelu luonnon ennallistamisesta puolustustarkoituksiin etenee nopeimmin Puolassa. Maa ei ole aiemmin tullut tunnetuksi kiinnostuksestaan laajentaa ilmastotoimia.

– Kun puhutaan turvallisuudesta, kaikki kuuntelevat Puolassa, sanoi Politicolle puolalainen ilmastoaktivisti Wiktoria Jędroszkowiak.