Porin yliopistokeskus on saanut miljoonarahoituksen tekoälyhankkeeseen. Kaikkiaan potti voi kuluvalla vuosikymmenenellä nousta jopa 7,5 miljoonaan euroon.
Avaa kuvien katselu
Professori Pekka Abrahamssonin mukaan ohjelmistoala on keskellä murrosta, jossa yksittäisten uusien työkalujen käyttöönotto ei enää riitä. Kuva: Tampereen yliopistoJuttu tiivistettynä
- Business Finland myönsi 2,5 miljoonaa euroa ANSE-tutkimushankkeelle, jota johtavat professorit Pekka Abrahamsson ja Tommi Mikkonen.
- Hankkeessa kehitetään uusi tekoälypohjainen ohjelmistokehitysmenetelmä yhteistyössä Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa.
- Tavoitteena on parantaa tekoälyn ja ihmisten vuorovaikutusta ohjelmistokehittämisessä, mikä on alan keskeinen haaste.
- Hanke mahdollistaa lisärahoituksen saavuttaessaan asetetut tavoitteet ja tarkoituksena on kouluttaa ammattilaisia tekoälyn avustuksella.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Business Finland on myöntänyt 2,5 miljoonaa euroa ANSE (AI Native Software Engineering) -tutkimushankkeelle. Hanketta koordinoivat professorit Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta ja Tommi Mikkonen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimushanke kytkeytyy Tampereen yliopiston tekoälyyn keskittyvään GPT-Lab-tutkimuslaboratorioon, jonka pääpaikkana on Porin yliopistokeskus.
Hankkeen tavoitteena on kehittää täysin uusi tekoälypohjainen ohjelmistonkehitysmenetelmä.
Projektilla on mahdollisuus 3-5 miljoonan euron lisärahoitukseen, mikäli ensimmäiselle kahdelle vuodelle asetut tavoitteet saavuteetaan.
– Olemme luvanneet kehittää uuden, kokonaisvaltaisien menetelmän helpottamaan tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutusta, professori Abrahamsson kertoo.
Ohjelmistoala murroksessa
Professorin mukaan ohjelmistoala on keskellä murrosta, jossa yksittäisten uusien työkalujen käyttöönotto ei enää riitä. Tarvitaan uusi, kokonaisvaltaisempi tekoälykeskeinen kehitystapa.
Nyt rahoituksen saanut hanke on ensimmäinen maailmassa, joka varautuu uusien tekoälynatiivien järjestelmien tuloon ohjelmistokehittämisen alalla.
Aiemmin tekoäly piileskeli Facebookin algoritmeissä tai Netflix tarjosi uusia, aiempaan katsojakokemukseen perustuvia ohjelmia. Ihmiset eivät välttämättä ymmärtäneet hyödyntävänsä tekoälyä.
Vuorovaikutteisemman Chatgpt:n myötä tekoälytoiminnot ovat tulleet näkyvämmiksi.
Professori rauhoittelee ihmisten pelkoa tekoälyn suhteen, hänen mukaansa ainakin toistaiseksi on parempi puhua tukiälystä.
– Ne ovat ihan yhtä tunneälykkäitä kuin nuo leivänpaahtimet keittiössä. Niin kauan kuin leivänpaahtimille ei kasva jalkoja ja ne eivät lähde juoksemaan pakoon, niin tekoälyt ovat yhden asian tyyppejä.
Tekoälyjä voi hyödyntää näppärästi esimerkiksi tekstien tiivistämiseen. Sen avulla ihmisten työaikaa voidaan siirtää enemmän lisäarvoa tuottaviin tehtäviin.
– Minä professorina otan valokuvia kuiteistani, latailen internetiin ja täytän matkalaskua, johon tulee virheitä. Tekoäly on siinä huolellisempi ja nopeampi.
Professori Abrahamssonin mukaan ihmiset usein yliarvioivat uuden teknologian tuomia kehityksiä. Radio ei ole reilussa sadassa vuodessa onnistunut tuhoamaan kirjoitettua mediaa, eivätkä autot vieläkään lennä.
Tekoälyn saa helposti käsittelemään valtavat määrät dataa ja tuottamaan tekstiä, jolloin koulutehtävät ja -tutkielmat syntyvät vähän liiankin vaivattomasti.
– Tarkoitus on, että meistä tulee ammattilaisia ja oppisimme uusia asioita myös tulevaisuudessa.