Uuden tutkimuksen mukaan rutiininomaiset silmätutkimukset voivat tulevaisuudessa auttaa havaitsemaan Alzheimerin taudin jo vuosia ennen kuin muistiongelmat ilmenevät. The Jackson Laboratoryn (JAX) tutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että verkkokalvon verisuonissa tapahtuvat hienovaraiset muutokset voivat toimia varhaisena merkkinä dementiaan liittyvistä riskeistä. Tämä löydös voi mullistaa tavan, jolla Alzheimerin tauti ja siihen liittyvät dementiat havaitaan ja ehkäistään.
Verkkokalvo – ikkuna aivoihin
Verkkokalvo on osa keskushermostoa ja koostuu lähes identtisestä kudoksesta kuin aivot, mikä tekee siitä ainutlaatuisen tavan tarkastella neurologista terveyttä. Tutkimuksessa havaittiin, että hiirillä, joilla oli yleinen geneettinen mutaatio (MTHFR677C>T), esiintyi poikkeavia muutoksia verkkokalvon verisuonissa, kuten kiertyneitä ja ahtautuneita suonia sekä vähentynyttä verisuonten haarautumista jo kuuden kuukauden iässä. Nämä muutokset muistuttavat Alzheimerin taudista kärsivien potilaiden aivoissa havaittuja verisuonipoikkeavuuksia.
”Yksinkertaisesti sanottuna, verkkokalvo on kuin aivot, mutta se on paljon helpommin saavutettavissa”, toteaa tutkimusta johtanut neurotieteilijä Alaina Reagan. Koska pupilli tarjoaa suoran näköyhteyden verkkokalvoon, silmätutkimukset voivat tarjota noninvasiivisen ja kustannustehokkaan tavan seurata aivojen terveyttä.
Varhainen havaitseminen voi muuttaa pelin
Alzheimerin tauti kehittyy aivoissa vuosikymmeniä ennen kuin oireet, kuten muistihäiriöt, alkavat näkyä. Varhainen diagnoosi voisi mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, kuten elämäntapamuutosten, aloittamisen ajoissa. Tutkimuksen mukaan nämä verkkokalvon muutokset voivat ilmetä jopa 20 vuotta ennen kognitiivisia oireita, mikä antaisi lääkäreille mahdollisuuden suositella lisätutkimuksia ja interventiota varhaisessa vaiheessa.
Verkkokalvon muutokset heijastavat aivojen tilaa
Tutkimuksessa havaittiin, että hiirten aivoissa esiintyi samankaltaisia verisuonimuutoksia kuin niiden verkkokalvoilla, kuten vähentynyttä verisuonten määrää aivokuorella ja heikentynyttä aivojen verenkiertoa. Lisäksi tutkimus osoitti häiriöitä proteiinien toiminnassa sekä aivoissa että verkkokalvolla, mikä viittaa ongelmiin energiantuotannossa, proteiinien poistossa ja verisuonten tukirakenteissa. Nämä muutokset voivat selittää, miten verisuonien toimintahäiriöt edistävät neurodegeneratiivista prosessia.
Tutkijat huomasivat myös, että sukupuoli ja ikä vaikuttavat muutoksiin: naarailla muutokset olivat voimakkaampia, ja 12 kuukauden iässä verisuonten tiheys ja haarautuminen olivat selvästi vähentyneet. Tämä korreloi siihen, että naiset kehittävät dementiaa useammin kuin miehet, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) on raportoinut.
Miksi silmätutkimukset ovat tärkeitä?
Silmätutkimukset eivät ainoastaan auta havaitsemaan silmäsairauksia, kuten glaukoomaa tai makuladegeneraatiota, vaan ne voivat myös paljastaa yleisiä terveysongelmia, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin. Alzheimerin taudin varhaisen havaitsemisen mahdollisuus lisäisi silmätutkimusten arvoa entisestään, erityisesti ikääntyvälle väestölle. Asiantuntijat suosittelevat säännöllisiä silmätutkimuksia erityisesti yli 50-vuotiaille, koska näköhäiriöt ovat yleisiä tässä ikäryhmässä.
Lähde: Interesting engineering