Tilanne on erityisen paha Luhanskin ja Donetskin alueilla, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Taisija Voroncova / SipaUSA
Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa vaivaa vakava vesipula, kertoo ukrainalaislehti The Kyiv Independent.
Vesipula on erityisen akuutti Luhanskin ja Donetskin alueilla, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014.
– Vesipula on niin paha, että se on ainoa asia, mitä kykenee ajattelemaan aamusta iltaan, Donetskissa toimivan Zla Mavka -partisaaniryhmän naisjäsen kertoi ukrainalaislehdelle.
Naisen mukaan Kirovskyn kaupungissa Donetskissa vettä ei ole ollut juuri lainkaan.
– Aiemmin ainakin ohut vesivana tuli puolen tunnin ajan, mutta nyt hana pysyy joskus kuivana koko päivän, nainen kertoi.
Ongelmat alkoivat jo vuonna 2014, kun Venäjän miehitys alkoi Donetskissa ja miehityshallinto alkoi säännöstellä vedenjakelua.
Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti vesipulaa entisestään.
Hanavesi on juomakelvotonta
Vesipula on noussut jopa presidentti Vladimir Putinin tietoon, ja hän on keskustellut ”kriisitilanteesta” Donetskin laittoman miehityshallinnon johtajan kanssa aiemmin elokuussa.
Myös Donetskin vieressä sijaitsevalla Luhanskin alueella asuvat ihmiset ovat joutuneet tottumaan vesipulaan.
– Kun taistelut alkoivat, vedenjakelu katkesi kolmeksi kuukaudeksi, Luhanskin alueella asunut nainen kertoo The Kyiv Independentille.
Vuodesta 2014 jatkuneet taistelut ja laiminlyönnit ovat johtaneet siihen, että vain 2,5 prosenttia Luhanskin alueen vesiverkostosta on enää käyttökelpoista, lehden haastattelema asiantuntija kertoo.
Luhanskissa asunut nainen kertoo alueen hanaveden laadun olevan niin surkeaa, ettei sitä voi enää juoda.
– Jotkut tuntemani ihmiset ovat asentaneet suodattimen hanavettä varten. He kertovat, että suodatin hajoaa noin kuukauden käytön jälkeen. Se tukkeutuu täysin ruosteesta, metalleista ja kalkkisaostumista, nainen sanoo.
Kuivuus ja padon tuho vesipulan syynä muualla
Ukrainan eteläosissa Hersonin ja Zaporižžjan alueilla, joista osaa Venäjä on miehittänyt vuodesta 2022, vesipula johtuu Kahovkan padon tuhoutumisesta.
Kun Venäjä tuhosi padon vuonna 2023, alueiden vedenjakelun kannalta tärkeät tekojärvet kuivuivat lähes täysin. Lisäksi Venäjän armeija tuhosi Hersonin osittaisen miehityksen aikana pumppuasemia, jotka nostivat vettä Kahovkan tekojärvestä pääkanaviin.
Tekojärvien kuivuminen vaikuttaa myös Venäjän miehittämään Krimin niemimaahan, joka saa osan vedestään samoista tekojärvistä.
Lisäksi Krim on kärsinyt kuivuudesta jo toista vuotta peräkkäin.