Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreita työllisyystilastoja huolestuttavina.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Arkistokuva vuodelta 2023. Karoliina Vuorenmäki
Työllisyys ja työttömyys olivat selvässä nousussa heinäkuussa, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkaistuista tilastoista.
Heinäkuussa työllisiä oli 43 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli puolestaan 40 000 enemmän, yhteensä 269 000 ihmistä.
Heinäkuun tilastojen mukaan erityisesti nuorten, eli 15–24-vuotiaiden työttömien määrä pysyi korkealla tasolla.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tilastoja murheellisena luettavana.
– Olivathan nämä huonoja lukuja monellakin tapaa, hän sanoo.
Myös kesäkuun tilastot näyttivät synkiltä. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 51 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Kesäkuun luvut olivat jopa liian huonon oloiset. Monet ajattelijat, että trendi voisi kääntyäkin, mutta nyt se päinvastoin heikkeni entisestään.
Lisää madonlukuja
Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi heinäkuussa.
Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa yli 128 800, eli 30 200 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli heinäkuussa 62 100, mikä on lähes 10 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Appelqvistin mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti heinäkuussa ensimmäisen kerran vuodelle 2016 ajoittuneen edellisen huipputason.
– Luvut tulevat vielä todennäköisesti nousemaan. Ongelma on se, että vaikka suhdanne paranisi, lasku tapahtuu usein aika hitaasti, hän sanoo.
Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy Appelqvistin mukaan useita ongelmia.
– Se voi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia. Osa porukasta voi syrjäytyä kokonaankin työmarkkinoilta ja voi tulla muitakin työkykyyn liittyviä haasteita.
Appelqvistin mukaan uusia työpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla poikkeuksellisen vähän.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana 27 200. Vielä kaksi vuotta sitten heinäkuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 50 000.
– Uusien avoimien työpaikkojen alhainen määrä ja pitkäaikaistyöttömyyden armottomasti jatkuva nousu kertovat siitä, ettei työvoiman kysynnän piristymisestä ole merkkejä.
Appelqvist huomauttaa, että kesäkuukausien työttömyyslukuihin pitää suhtautua tietyllä varovaisuudella. Työttömyyslukuihin vaikuttaa tavallista alhaisempi kesätyöpaikkojen määrä.
– Todennäköistä on, että osa kesän työttömistä on opiskelijoita, jotka palaavat kouluun syksyllä, jolloin tilanne jonkin verran helpottaa. Kokonaisuus on kuitenkin heikko.
Talous kasvuun
Talousnoususta on elätelty toiveita ja esitetty varovaisia arvioita.
Muun muassa OP:n ekonomistit ovat arvioineet Suomen bruttokansantuotteen kasvun kiihtyvän ensi vuonna 2,0 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia.
Myös Appelqvist arvioi, että positiivisiakin merkkejä on tiedossa.
– Työllisyyden parantumisessa se näkyy kuitenkin aika pitkälläkin viiveellä. Puhutaan toimialasta riippuen useammasta kuukaudesta tai jopa puolesta vuodesta.
Talouskasvuun liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Yhdeksi esimerkiksi Appelqvist nostaa kauppapolitiikan.
– Ekonomistit ovat tehneet nousuennusteita jo aika pitkään – ja toistaiseksi on saatu pettyä. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että samoin kävisi jatkossa. Nähtäväksi jää, lähteekö nousu nyt oikeasti.
Appelqvistin mukaan työllisyystilanteen kannalta olennaisinta on, että talous lähtisi vetämään.
– Kyllä se sitten aikanaan ihan sataprosenttisella varmuudella tukee myös työmarkkinoita, hän sanoo.