Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Mira Luodin kokema seksuaalinen väkivalta tulisi olla luonteeltaan vakava seksuaalirikos, jotta syyteoikeus olisi vielä voimassa.
Mira Luoti kuvattuna Provinssisa PMMP:n paluukonsertissa vuonna 2024. Henri Kärkkäinen
Muusikko Mira Luoti kertoo Ylen PMMP keikalla: Ei enää ikinä -dokumentissa joutuneensa seksuaalisen väkivallan uhriksi tosi-tv -ohjelman kuvauksissa.
Luoti ei ole kertonut julkisesti, millaisesta seksuaalisesta väkivallasta kuvauksissa oli kyse. Varmuutta ei siis ole siitä, onko teko syyteoikeudellisesti vanhentunut.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan seksuaalirikosten osalta kymmenen vuoden vanhenemissääntö koskisi tällöin yli 18-vuotiaan raiskausta ja seksuaaliseen tekoon pakottamista. Seksuaalisesta ahdistelusta syyteoikeus on jo vanhentunut.
Luodin tapauksessa sovelletaan tekohetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä. Teko tapahtui vuonna 2016.
– Seksuaaliseen tekoon pakottaminen ja raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, Tolvanen sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi voi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka rikoksen uhri ei vaadikaan niistä rangaistusta. Tolvasen mukaan virallisen syytteen alaisissa rikoksissa ei ole merkitystä sen suhteen, mitä kautta rikos on tullut poliisin tietoon.
Sopimus voi estää rikosilmoituksen
Tuotantoyhtiö oli tarjonnut Mira Luodille kolminkertaista palkkiota, jotta asia haudattaisiin. Luoti oli suostunut tähän. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa sopimus ei Tolvasen mukaan estä tutkimasta asiaa.
Sopimus voi Tolvasen mukaan kuitenkin tehdä tyhjäksi mahdollisuuden rikosilmoituksen tekemiseen tietyin edellytyksin.
– Asianomistajarikoksissa on eri asia, jos luopuu vaatimasta rangaistusta. Tällöin sopimuksen allekirjoittaminen saattaa olla sitova kannanotto sen suhteen, voiko vaatia rangaistusta, Tolvanen sanoo.
Asianomistajarikoksissa poliisi ottaa asian tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, jos asianomistaja eli rikoksen uhri on ilmoittanut poliisille tai syyttäjälle vaativansa rangaistusta rikokseen syyllistyneelle.
Seksuaalirikoslakia on Tolvasen mukaan uudistettu useasti. Lainsäädäntöä on muutettu viimeksi vuonna 2023.
– Rangaistavuus laajeni, kun mukaan tuli vapaaehtoisuuskriteeri, Tolvanen sanoo.
Uudistetussa laissa raiskauksen määritelmä perustuu suostumukseen.