Kirjailijahaastattelu
Mikä on sinusta scifin tärkein tehtävä?
Mielikuvituksella leikkiminen on minusta arvo itsessään, se on ihmisyyden ydintä. Scifi voi visioida tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia ja laajentaa kuviteltavissa olevan maailmamme rajoja.
Romaanissa kuvataan yhteiskuntaa, jossa teknologia on syrjäyttänyt lähes kaiken inhimillisen kontaktin. Miten näet nykyisen kehityksen kohti yhä digitaalisempaa arkea?
Tarinassani esitellään varsin mielikuvituksellisia uuden teknologian mahdollistamia palveluja. Alkuaskeleita tällaista maailmaa kohti on jo otettu. Tekoäly on oppinut hämmentävän nopeasti puhumaan mukavia, ja uskon, että se voi korvata yhä enemmän pinnallisia ihmissuhteita. Mutta entä syvät suhteet? Ne ovat palkitsevia mutta haastavia, koska ne pakottavat mukautumaan ja ottamaan toisen aidosti huomioon. Haluaisin uskoa, että niille on tulevaisuudessakin tilaa ja että arvostus niitä kohtaan voi jopa kasvaa.
Yksi iso kysymys on, voiko teknologiasta saada apua mielenterveyden ylläpitoon ja mieltä muokata maailman menoa paremmin kestäväksi. Kirjassani esitellyt innovaatiot avaavat moraalisia kysymyksiä. Olisiko ok käyttää vaarattomia huumeita? Pitäisikö ikävät tunteet käsitellä nykyistä tehokkaammin pois häiritsemästä? Mitä riskejä avautuisi, jos pääsisimme käsiksi toisten ajatuksiin?
Romaanissa esiintyy useita kiehtovia tulevaisuuden innovaatioita. Mistä saat ideasi ja mikä on suosikkisi?
Luen paljon tulevaisuusvisioita ja kehittelen niiden ja omien havaintojeni pohjalta ideoita, jotka tuntuvat mahdollisilta. Uskon, että teknologia voi mahdollistaa lähes mitä vain, kyse on vain siitä, mistä olemme valmiita maksamaan. Ihmiset kaipaavat tulevaisuudessakin taatusti viihdettä ja ovat kiinnostuneita ymmärtämään itseään ja toisiaan paremmin. Osa tämän kirjan innovaatioista liittyy siihen, että taustalla on utopistinen yhteiskunta. Se ei ole täydellinen, mutta on onnistunut ratkomaan joitain aikamme keskeisiä ongelmia rakentavasti.
Näkisin mielelläni yhteiskunnan, jossa uuden teknologian tuomaa hyötyä jaettaisiin tasaisemmin vaikkapa koneoptioilla. Myös Mars-retriittiin olisi huikeaa osallistua.
Olet siirtynyt dystopioista kohti utopisempia maailmoja. Miksi?
Pyrin luomaan maailmoja, joissa realismin hengessä on aina näkyvissä sekä hyvää että huonoa, mutta valoisampaan suuntaan on kirjoissani tosiaan menty. Utopioissa on luontevampi pohtia ratkaisuja ongelmiin ja luoda toiveikkaita visioita. Koen, että niitä tarvitaan ajassa, jossa synkkyys tuntuu valtaavan alaa.
Hämärän laulu ilmestyy 11.9.2025. Minulta saa lisätietoja, kirjailijan yhteystiedot sekä lehdistö-PDF:n.