EU-komission pyrkimyksenä on saada päästöarvot vastaamaan paremmin todellisuutta.

Latausjohto turhan panttina? EU-komissio muutti pistokehybridien päästöjen laskentatapaa. Arttu Toivonen

Ladattavien hybridiautojen hiilidioksidipäästöjen laskentatapa muuttui tämän vuoden alussa. Päästömittaus perustuu edelleen wltp-testiin, mutta lataushybridien päästöjen määrää nostetaan matemaattisella kaavalla.

Suomessa uuden auton oston yhteydessä maksettava autovero perustuu auton arvoon ja sen CO2-päästöihin. Laskentatavan muutos nostaa ladattavien hybridien autoveroa ja sitä myötä niiden myyntihintaa.

Toistaiseksi korotukset ovat pieniä, autosta riippuen satasia tai jopa 1 000–2 000 euroa. Laskentatavan kiristyessä vaiheittain hinnat voivat nousta useita tuhansia euroja.

Haussa todellinen kulutus

EU-komission hyväksymässä uudessa laskentatavassa wltp-testin kertomaa sähköllä ajon osuutta vähennetään ja polttomoottoriajon osuutta lisätään. Tämä siksi, että ladattavaa hybridiä ei välttämättä tarvitse juurikaan ladata, vaan ajaa voi pelkän polttomoottorin voimin.

Laskentatavan muutoksella komissio pyrkii saamaan päästötiedot vastaamaan paremmin todellisuutta. Tosin selvitysten mukaan Suomessa pistokehybridejä ladataan ahkerammin kuin muualla Euroopassa.

– Tänä vuonna muutos koskee uusia autotyyppejä, ja ensi vuonna kaikkia ensimmäistä kertaa rekisteröitäviä uusia autoja, kertoo Tero Kallio, Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Tänä vuonna voimaan tullut Euro 6e-bis-niminen mittaustapa kaksin- tai kolminkertaistaa lataushybridien nykyiset ilmoitettavat päästöt.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tuonti lisääntyy. Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio pelkää, että uusien lataushybridien kauppa hyytyy, ja käytettyjen maahantuonti lisääntyy. Autotuojat edustaa uusien autojen maahantuojia. OUTI JÄRVINEN

Kallio antaa karkean esimerkin:

– Jos pistokehybridin wltp-toimintamatka sähköllä on 50 kilometriä, voi sen päästöarvo olla nyt 25–50 grammaa kilometriä kohti auton ja sen moottorin koosta riippuen. Laskentatavan muutoksen jälkeen CO2-arvo nousee karkeasti 60–120 gramman väliin.

– Jos auto kulkee sähköllä sata kilometriä, ja sen päästö on nyt esimerkiksi 13 grammaa, voi se ensi vuonna olla jossakin 35–40 gramman välissä.

Autovero nousee

Suomessa auton oston yhteydessä maksettava autovero perustuu auton arvoon ja sen hiilidioksidipäästöihin.

Autoveroprosentti nousee progressiivisesti. Se nousee hyvin loivasti aina 80–90 hiilidioksidigrammaan, jonka jälkeen progressio alkaa purra, ja veroprosentti nousta jyrkästi.

Kallion mukaan esimerkiksi ison ja kalliin plug-in-katumaasturin virallinen CO2-päästö voi olla nyt 20–30 grammaa kilometriä kohti ja autovero 3 000 euroa. Ensi vuonna päästöjä olisi laskennallisesti vähintään tuplat, ja vero nousisi toiset 3 000 euroa.

Toisessa vaiheessa kunnon korotus

Alkuvaiheessa vaikutus ei siis ole suuri, mutta EU-komissio on aikeissa muuttaa matemaattista kaavaa vaiheittain niin, että se näyttäisi vuosi vuodelta lataushybrideille yhä suurempia päästöjä nykytasoon verrattuna.

– Toisessa vaiheessa vuonna 2027 kyseisen auton päästöarvo pomppaisi yli sataan grammaan, ja kalliin katumaasturin autovero nousisi jopa 9 000 euroa nykyhetkeen verrattuna.

– Plug-in-hybridien myynti on nyt noin 20 prosenttia uusien autojen kaupasta Suomessa. Käytännössä veronkorotus tappaa niiden markkinan, tai ainakin tekee siihen ison loven, Kallio pelkää.

Sen sijaan käytettynä maahan tuotavien vanhan laskentatavan mukaan tyyppihyväksyttyjen autoveroon muutoksella ei ole merkitystä.

Kallio uskookin, että käytettyjen ladattavien hybridien maahantuonti lisääntyy.

Kallion luotsaama Autotuojat edustaa uusien autojen maahantuojia, joten hän on huolissaan edustamiensa yritysten puolesta ja uusien autojen markkinasta ylipäätään.

Verotaulukko uusiksi tai vero kokonaan pois

Ratkaisuksi Kallio ehdottaa autoverotaulukon rukkausta. Niin tehtiin, kun nedc-mittauksesta siirryttiin nykyiseen wltp-mittaukseen. Se antoi autoille aiempaa suuremmat päästöarvot.

Näin autovero ei kiristynyt, vaan mittaustavan muutos neutraloitiin.

Radikaalimpi muutos olisi koko autoveron poistaminen.

– Autoverokertymä on tänä vuonna 250 miljoonaa euroa vuodessa, ja se laskee koko ajan. Minkä vuoksi sitä pitää roikottaa, kun jatkuvasti tulee uusia ongelmia?

– Autovero pois ja ajoneuvoveroon muutama kymppi lisää. Se olisi valtiontalouden kannalta kustannusneutraali muutos, ehdottaa Kallio.

Perääntyykö komissio?

Kallion mukaan EU:ssa kuitenkin emmitään laskentatavan kiristämistä. Nyt toteutunutta muutosta ei olla perumassa, mutta sen vaiheittainen kiristäminen on alkanut epäilyttää päättäjiä.

Syynä on Euroopan autoteollisuuden alakulo. Sähköautojen yleistyminen ei ole sujunut odotettua vauhtia. Autonvalmistajia uhkaavat isot päästösakot, elleivät ne pääse asetettuihin päästötavoitteisiin.

Samaan aikaan Yhdysvaltain korotetut autotullit ja markkinaosuuden sulaminen Kiinassa rasittavat eurovalmistajia.

– Painetta alkaa olla sen verran, että en ihmettelisi jos vaiheittainen kiristäminen peruttaisiin.

FAKTATLadattava hybridiauto ja laskentatavan muutos

Lataus- eli plug-in-hybridissä on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Nykyaikaisten lataushybridien wlpt-mitattu sähköinen toimintamatka on tyypillisesti keskimäärin 80 kilometriä.

Keskikulutukseen ja -päästöön vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon ja usein ajoakkua ladataan.

Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa Euro 6e-bis-päästömittaustavassa on lataushybrideille tehty laskentatapa, jolla wltp-mittauksessa saatua tulosta muutetaan niin, että sähköajon suhteellista osuutta vähennetään, jolloin päästöarvo kasvaa.

Wltp on lyhenne sanoista worldwide harmonized light vehicles test procedure. Testausmenetelmässä mitataan esimerkiksi polttoaineen kulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja sähköautojen toimintamatkaa.

Karkean arvion mukaan tänä vuonna voimaan tullut Euro 6e-bis kaksin- tai kolminkertaistaa lataushybridien nykyiset ilmoitettavat päästöt ja 2027 voimaan tuleva Euro 6e-bis-FCM nelin- tai viisinkertaistaa ne.

Suomessa muutos nostaa uusien ladattavien hybridien autoveroa ja niiden vuosittaista ajoneuvoveroa.

Lähde: Autotuojat ja -teollisuus ry ja Kauppalehti.