Viroa Estonian onnettomuutta tutkineessa komiteassa edustanut Andi Meister jätti tehtävänsä aikoinaan etuajassa.
Vuonna 1994 uponneen Estonian ympärillä liikkuu edelleen salaliittoteorioita. IL / arkisto
Estonian onnettomuuden tutkinnassa johtoroolissa ollut Viron entinen liikenne- ja viestintäministeri Andi Meister on kuollut, Postimees.
Meister menehtyi 16. elokuuta 86-vuotiaana. Hän johti vuosina 1994–1996 Estonian onnettomuutta tutkinutta Viron, Suomen ja Ruotsin yhteistä komiteaa.
Meister antoi vuonna 2020 Postimees-lehdelle erityishaastattelun, jossa hän muisteli 28. syyskuuta vuonna 1994 tapahtunutta onnettomuutta ja sen jälkeisiä tapahtumia.
– Onnettomuuden aikana en muista yhtään tuntia, jolloin en olisi ajatellut sitä. Nukahdin ja näin siitä unia. En halunnut käyttää sanaa ”Estonia” pitkään aikaan, Meister kertoi tuolloin.
Hän myös otti kantaa Estonian uppoamisen taustalla velloneisiin salaliittoteorioihin. Yksi niistä oli se, että laiva olisi uponnut Neuvostoliiton räjähteen takia. Viralliseksi uppoamissyyksi on ilmoitettu irronnut keulavisiiri, joka repi mukanaan aluksen autoluiskan.
– Komissiolla oli kuitenkin tietty, kiistaton tosiasia, että visiiri oli irronnut. Visiiri oli nostettu maihin, kuka tahansa saattoi koskettaa sitä sormellaan, Meister sanoi.
Estonian keulavisiiri nostettiin merestä marraskuussa 1994. IL-ARKISTO, Veikko Wahlroos
Epäilykset
Meister kertoo kuitenkin myös itse epäilleensä visiirin irtoamissyitä.
Suomea komiteassa edusti onnettomuustutkija Kari Lehtola, joka oli Meisterin mukaan ottanut pinnalle nostetusta keulavisiiristä paloja jatkoanalysointia varten. Lehtola halusi tietää, oliko visiirissä jäänteitä räjähdysaineista.
– Aloin epäillä, kun he alkoivat puhua hylyn peittämisestä betonilla, jotta sen rauha säilyy. Se ei tuntunut lainkaan loogiselta.
Myös Ruotsin vitkastelu laivan sisältä kuvattujen videoiden toimittamisesta oli Meisterin mukaan epäilyttävää.
Outoa hänestä oli myös se, että tarkkuudestaan tunnettujen saksalaisten laivanrakentajien suunnittelema keulavisiiri olisi irronnut rankan merenkäynnin seurauksesta.
– Se alkoi vaivata minua. Että oli mahdollista, että jollain oli kätensä tässä.
Meister kertoi olevan mahdollista, että joku olisi voinut tehdä pienen halkeaman keulavisiiriin, jotta se olisi auennut kesken matkan.
– Se on mahdollista, mutta siitä ei ole todisteita.
Suomea tutkintakomiteassa edusti Kari Lehtola (edessä vasemmalla). Hänen vieressään oikealla merenkulun tarkastaja Tuomo Karppinen. Hannu Vierola, IL-ARKISTO
Lähtö tutkintakomiteasta
Meister ei ikinä saanut tietää Lehtolan tutkimusten tuloksia, koska jätti tutkintakomitean etuajassa. Lehtola kuoli vuonna 2019.
Tuolloin muun muassa MTV uutisoi Suomessa syynä olleen miehen terveyteen liittyvät syyt, mutta vuonna 2020 annetussa haastattelussa hän kertoo, että todellista syytä ei ollut.
– Takautuvasti ajatellen minulla ei ollut mitään todellista syytä lähteä komiteasta tuolloin, paitsi että minulla ei ollut selkeää kuvaa, koko tarinaa.
Hän myönsi Postimeesille myös, että eron taustalla olivat hänen omat epäilyksensä ulkoisesta tekijästä.
– Minulla oli kysymys, johon en löytänyt vastausta. Tällaiset partioalukset ovat purjehtineet paljon kovemmissa merissä kuin Itämerellä. Minulla ei kuitenkaan ole todisteita. Päätin, että en allekirjoita komitean raporttia, jos minulla on siitä epäilyksiä.
Myöhemmin elämässään Meister toimi Tallinnan sataman hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana sekä Itämeren satamajärjestön (BPO) varapuheenjohtajana.