Laiduntavat eläimet, kuten lehmät ja hevoset, halutaan palauttaa luontoon. Eläimet parantavat luonnon monimuotoisuutta, mutta niiden käyttöön liittyy myös ongelmia.
Tanskassa luonnonpuistoissa olevista eläimistä osa on ollut huonokuntoisia ja lajien sukupuolijakauma on vinoutunut. Video: Operation Øksenholt ja Malena Holmström / Yle
- Riikka Kaihovaara,
- Anu Rummukainen
Tanskassa ja Ruotsissa kokeillaan, voisivatko laiduntavat eläimet palauttaa ympäristön takaisin luonnontilaan.
Eläimet muokkaavat maisemaa monin eri tavoin: ne syövät ruohokasveja ja järsivät puita, ulostavat, tallovat maata ja piehtaroivat. Eläinten ansiosta kukkivat kasvit saavat tilaa, mikä lisää hyönteisten ja lintujen määrää.
Menetelmän nimi on ”rewilding” eli villiinnyttäminen. Ylen Luonto Palaa -dokumenttisarjassa, jonka voi katsoa Areenasta, kerrotaan myös erikoisesta menetelmästä.
Eläinten käyttö on herättänyt Tanskassa kovaa vastustusta. Kriittinen kansanliike sai alkunsa paikallisista luonnossa liikkuvista ihmisistä, mutta mukaan on liittynyt myös eläinlääkäreitä ja keskusta-oikeistolaisen liberaalipuolueen Venstren poliitikkoja.
Osa on huolissaan eläinten hyvinvoinnista, osaa epäilyttää koko tanskalaisen luonnon muuttuminen toisenlaiseksi.
Laiduntavien eläinten käyttö luonnon ennallistajina yleistyy kaikkialla Euroopassa. Villiinnyttämistä ajavat aktivistit haluaisivat kokeilla menetelmää myös Suomessa.
Tässä jutussa kerrotaan, millainen on Tanskan kohua herättänyt malli.
1. Ennallistettavat alueet aidataan
Tanskaan on päätetty perustaa 15 uutta luonnonpuistoa. Alueille laitetaan lehmiä, hevosia tai muita kotieläimiä. Muutamiin luonnonpuistoihin tuodaan laiduntavia villieläimiä kuten isokauriita Skotlannista ja hirviä Ruotsista. Alueet aidataan, jotta eläimet eivät pääsisi haittaamaan ympäröivien alueiden maataloutta ja liikennettä.
Kaksi paikallista asukasta Malene Thune ja Hans Boye ihmettelevät kotinsa lähelle rakennettua koeaitaa. Video: Hannu Kettunen, Pasi Räsänen ja Malena Holmström / Yle2. Eläimiä ei hoideta
Suomessa perinnebiotooppi tarkoittaa karjatalouden muovaamaa elinympäristöä kuten ketoa, niittyä, hakamaata tai metsälaidunta. Vielä runsaat sata vuotta Suomessa oli yli miljoona hehtaaria laidunmaita. Nyt eläimet on suljettu sisätiloihin, ja perinnemaisemat uhkaavat kadota. Suomessakin perinnemaisemia hoidetaan laiduntamalla erillisten tukien turvin.
Toisin kuin suomalaisissa perinnebiotoopeissa, Tanskassa eläimet ovat ennallistamisalueilla vuoden ympäri. Niitä ei ruokita tai hoideta. Tuotantoeläimiä koskeva lainsäädäntö ei päde niihin. Eläimet houkuttelevat luonnopuistoihin uteliaita retkeilijöitä ja turisteja.
Professori Rasmus Ejrnæs esittelee villejä hevosia Mols Bjergen luonnonpuistossa. Video: Hannu Kettunen, Pasi Räsänen ja Malena Holmström / Yle3. Villiinnyttämisen sudenkuopat
Tanskan villiinnyttämiskokeilut eivät ole sujuneet ilman ongelmia. Vuosina 2019-2020 julkisuuteen levisi kuvia laihoista ja takkuisista eläimistä. Kansanliike nousi vastustamaan eläinten pitoa luonnonpuistoissa. Kansalaiset ovat muun muassa ruokkineet eläimiä ilman tutkijoiden lupaa.
Yhdessä luonnonpuistossa nautojen sukupuolijakauma keikahti vääränlaiseksi. Tällä villiinnyttämistä vastustavan aktivistin kuvaamalla videolla neljä sonnia yrittää astua yhtä lehmää.
Mols Bjergen luonnonpuistossa olevien nautojen määrää on jouduttu vähentämään. Osa eläimistä kastroidaan. Video: Operation Øksenholt ja Malena Holmström / YleRuotsi kokeillut hevosten käyttöä
Myös Ruotsissa on tehty villiinnyttämiskokeiluja. Vuosina 2014–2016 gotlanninponeja päästettiin Tukholman pohjoispuolelle aidatulle alueelle. Tulokset olivat lupaavia. Hevoset selviytyivät hyvin Ruotsin talvesta. Luontokato hidastui alueilla, joilla hevoset laidunsivat.
Nyt pieni yhdistys haluaisi kokeilla samaa Suomessakin. Suomen Luonnon Villiinnytysyhdistyksen tavoitteena on perustaa Suomeen alueita, joilla hevoset ja euroopanbiisonit eli visentit voisivat ennallistaa luontoa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Aino Tuominen on käynyt tutustumassa rewilding-projekteihin ympäri Eurooppaa.
– Hevosten ongelma on, että ne mielletään lemmikeiksi ja kotieläimiksi, Tuominen sanoo.
Tuomisen mukaan villiinnytykseen voitaisiin Suomessa käyttää mongolianvillihevosia. Ne mielletään paremmin villieläimiksi ja ne pärjäävät vuoden ympäri Mongolian kylmien ylänköjen ankarissa olosuhteissa. Näitä hevosia on jo vapautettu luontoon Ukrainassa hyvin tuloksin.