Valtteri Varpela
Ei ole vaikea kysymys, tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa vai ei. Paljon pahempi kysymys on, miten maahanmuuttajat saadaan integroitua paremmin yhteiskuntaamme, kirjoittaa Iltalehden päätoimittaja Valtteri Varpela.
Eilen klo 19:34
Julkisen talouden pelastaminen on Riikka Purran ja Petteri Orpon keskeisin hanke hallituksessa. Tässä on vaikea onnistua ilman kasvavaa maahanmuuttoa Purran maahanmuuttokielteisistä kommenteista huolimatta. Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Gallupeissa alas rymissyt perussuomalaiset on ottanut tällä viikolla näyttävästi ykkösteemakseen kovasanaisen maahanmuuttokritiikin. Ensin puheenjohtaja Riikka Purra itse latasi maahanmuuton kasvun johtavan ”seinään ajoon ja konkurssiin” sekä ”hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisen yhteiskunnan loppuun”.
Keskiviikkona puolueen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja tykitteli Ylen A-studiossa, ettei Suomessa ole tarvetta työperäiselle maahanmuutolle ja uskoi ”supisuomalaisten jäävän vihatuksi vähemmistöksi tällä vuosisadalla”.
Julkinen keskustelu ohjautui heti siihen, saako maahanmuuton vaikutuksista Suomen väestöön puhua väestönmuutoksena vai ei. Tällaisella keskustelulla on vaikea päästä puhumaan itse ongelmasta: Vuodesta 2016 lähtien Suomen väestö on kasvanut ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Jos maahanmuuttoa ruvetaan radikaalisti rajoittamaan, Suomi todella ajaisi päin seinää jo kohtuullisen nopealla tahdilla.
Tutkijoiden mukaan ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku romahtaisi 25 vuodessa nykyisestä 5,6 miljoonasta alle viiteen miljoonaan. Hyvinvointivaltiosta huolissaan olevien kannalta skenaariosta tekee ikävän se, että lasku tapahtuisi erityisesti työikäisestä väestöstä.
Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. Nykyistä pienemmällä työikäisellä porukalla ei pyöritetä riittäviä palveluita entistä isommalle hoivaa ja hoitoa vaativalle joukolle. Ja kun entistä harvempi olisi töissä, rahaa ei verotuksenkaan kautta kerääntyisi yhteiseen pottiin kuten nyt.
ETLA:n ennusteen mukaan vuonna 2070 – Riikka Purran täyttäessä 93 vuotta – sosiaali- ja terveysalalla tarvittaisiin neljännes enemmän työntekijöitä kuin tällä hetkellä. Ja nämä työntekijät pitäisi löytää työikäisten porukasta, joka olisi noin 400 000 pienempi kuin nyt.
Purran kanssa eri linjoilla on ollut myös hänen oman ministeriönsä, valtiovarainministeriön, kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander, jonka mukaan on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.
Maahanmuutto itsessään ei pelasta Suomea. Spolanderin mukaan maahanmuuttajien on työllistyttävä yhtä hyvin ja vastaavanlaisiin töihin kuin kantaväestön, jotta verotulojen kautta saataisiin todellista vahvistusta julkiseen talouteen.
Siinä Purra on aivan oikeassa, että maahanmuuttoon liittyy monenlaisia ongelmia, jotka on pakko ratkaista. Kelan vajaa vuosi sitten Iltalehdelle toimittamien tilastojen mukaan tiettyjen tukien nostajakunnassa vieraskielisten osuus on noussut jo 50 prosentin tuntumaan Vantaalla ja Espoossa. Siis reilusti yli kaksinkertaiseksi verrattuna heidän osuuteensa väestöstä.
Yksi ongelma on maahanmuuttajanaisten kantaväestöä selvästi alhaisempi työllisyysaste, joka heikentää paitsi heidän ja heidän lastensa integroitumista Suomeen, myös julkisen talouden kantokykyä.
Tänä vuonna julkaistu tutkimus somaliäitien arjesta ja työmarkkinoille kiinnittymisestä kuvaa hyvin niitä ongelmia, jotka Suomen on ratkaistava maahanmuuttajien integroimiseksi paremmin yhteiskuntaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että keskeisin työelämään kiinnittymisen este on somaliäiteihin kohdistuva kulttuurinen odotus siitä, että he kantavat päävastuun lasten hoivasta kotona vuosien ajan.
Yksi somaliäidin kommentti tiivistää, miksi kotipiiriin käperrytään ja miten hankala sieltä on löytää enää työelämään useamman lapsen ja vuoden jälkeen: ”Me tykkäämme olla omissa oloissa ja pyöriä kotona. Tarvitsemme jonkun kertomaan meille siitä, miten työelämä ja tämä yhteiskunta toimii. Kotona lasten kanssa oleminen on täysin oma maailmansa.”
Tutkimuksessa siteeratut äitien kommentit perhe-elämän pyörittämisestä ilman miehen apua ovat silmiä avaavaa luettavaa suomalaisille, joiden lähtökohta perheen ja yhteiskunnan asioiden hoitamiselle on tasa-arvo. Tutkimuksen lukeminen on suositeltavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää kulttuurieroja sekä sitä, miltä suomalainen yhteiskunta somalitaustaisille tuntuu. Ja mikä tärkeintä: Kuulla, miten maahanmuuttajat itse ratkaisisivat kotoutumisen ongelmia.