Ylen tietojen mukaan Kela on saanut valmiiksi oman ehdotuksensa uusista leikkauskohteista, jos sosiaaliturvasta aiotaan vielä säästää.

Kelan kokoomuslaisen pääjohtajan Lasse Lehtosen allekirjoittama ehdotus on päivätty tämän viikon maanantaille.

Kela ehdottaa mahdollisten säästöjen kohdistamista muun muassa eläkkeensaajien asumistukeen ja lapsilisiin. Kelan mielestä myös sairaanhoitokulujen Kela-korvaukset voisivat olla yksi leikkauskohde.

Ylen haltuunsa saamalla Kelan säästölistalla on viisi kohdetta, joista kolmen voi katsoa kohdistuvan suoraan tuensaajiin, jos ne toteutuisivat.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on rajannut uusien säästöjen ulkopuolelle leikkaukset sosiaaliturvasta, mutta kokoomus ei ole sulkenut tätä vaihtoehtoa pois.

Oppositio on arvostellut menettelytapaa, jossa Kelalta pyydetään ideoita uusiksi leikkauskohteiksi.

Ehdotuksia pyytänyt sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on puolestaan ihmetellyt sitä, mikä ongelma on siinä, jos näkemyksiä kysytään nimenomaan Kelan asiantuntijoilta.

Yle esittelee Kelan uuden ehdotuksen kohta kohdalta.

1. Eläkkeensaajien asumistuki

Eläkkeensaajien asumistuki voitaisiin Kelan mukaan yhdistää yleiseen asumistukeen.

Kela perustelee ehdotustaan sillä, että eläkkeensaajien asumistuki poikkeaa muusta asumistuesta, ja tukien yhdistäminen olisi perusteltua sosiaaliturvan yksinkertaistamisen takia.

Kelan arvion mukaan siirto säästäisi asumistukimenoja 290 miljoonaa euroa vuodessa. Toimeentulotukimenot puolestaan kasvaisivat 7,6 miljoonaa.

Kelan mukaan siirrossa tuelta putoaisi kokonaan noin 47 000 saajaa. Heistä noin 13 000 olisi omistusasunnossa asuvia, koska yleistä asumistukea ei makseta omistusasuntoon.

Saajien määrä vähenisi merkittävästi myös siksi, että yleistä asumistukea ei makseta, mikäli varallisuus ylittää 50 000 euroa.

Kela arvioi, että uusia toimeentulotuensaajia tulisi varsinkin omistusasujista.

Koska nykyisessä markkinatilanteessa omistusasunnosta luopuminen voi olla vaikeaa, Kelan mukaan yhdistäminen olisi järkevää tehdä vaiheittain esimerkiksi niin, ettei uusia eläkeläisten asumistukia myönnetä.

2. Terapiapalveluiden kattohinta

Yksi mahdollinen keino hakea säästöjä olisi asettaa kattohinnat kalliimmille terapiapalveluille. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun Kela kilpailuttaa terapiapalveluita, palvelujen toimittajille asetettaisiin hintarajat.

Kelan mukaan edellisen kilpailutuskierroksen kokonaishinta oli 1,4 miljardia euroa kahden vuoden sopimuskaudelle (noin 700 miljoonaa vuodessa).

Kela arvioi, että seuraavalla kierroksella kustannukset nousevat jo 1,7 miljardiin euroon. Syynä ovat käyttäjämäärien nousu ja terapian hintojen nousut.

Kelan mukaan kattohintojen asettaminen voisi onnistua ilman lainsäädäntömuutoksia asettamalla palvelujen toimittajille hintarajat hankintailmoituksessa.

3. Kelakorvauksiin kohdistuvat leikkaukset

Hallituksen korottamat yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset ovat jääneet uusien lukujen valossa hyvin tehottomiksi.

Yksityislääkärikäynneistä ryhdyttiin maksamaan vuoden 2024 alussa suurempaa Kela-korvausta: 8 euron sijaan korvausta maksetaan nykyisin 30 euroa käynniltä.

Tarkoituksena oli lyhentää julkisen terveydenhuollon hoitojonoja sillä, että entistä useampi valitsisi terveyskeskuksen sijaan yksityislääkärin vastaanoton.

Kela ehdottaa, että korvausten suuruutta ja kohdentamista kannattaisi miettiä, koska korvauksella on ollut ”melko vähäinen vaikutus palvelujen käyttöön”.

Tukiin kuluu verorahaa lähes kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna.

Käynnit ovat kasvaneet kuitenkin vain noin kaksi prosenttia. Tämä selviää Ylen Kelalta pyytämistä tilastoista.

4. Lapsilisät

Kelan mielestä väestöpoliittisesti voisi olla järkevää painottaa lapsilisää nuorempiin ikäryhmiin (alle 30-vuotiaat) ja ensimmäiseen lapseen sekä pienentää lapsilisää esimerkiksi kolmannen lapsen jälkeen.

Säästöjä lapsilisistä voisi hakea myös verotuksella, mikäli suoraan niihin ei haluta tehdä muutoksia.

STM on asettamassa selvitysryhmää muun muassa lapsilisiin tehtävien muutosten valmistelemiseksi, joten Kelan mukaan on perusteltua odottaa tämän selvityksen valmistumista.

Kelan pääjohtaja nosti lapsilisät esiin jo kesällä Ylen haastattelussa.

5. Kelan toimintakulut

Kelan säästölistan viimeisenä kohteena ovat Kelan toimintakulut.

Kelan mukaan niistä ei ole mahdollista saada merkittäviä säästöjä aikaan vielä ensi vuonna, vaikka virasto aikoo tehostaa toimintaansa.

Kelan mukaan sen kuluja lisäävät tietojärjestelmien uusimiseksi elokuussa alkanut Eepos-hanke ja toimeentulotukeen tehdyt muutokset.

On epävarmaa, toteutuuko Kelan ehdottamista säästötoimista yksikään. Hallituspuolueiden neuvotteluissa on haettu yhteisymmärrystä yhteensä noin miljardin euron säästöille.

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen ensi viikon alussa, jolloin säästöt on määrä lyödä viimeistään lukkoon.