2025, elokuun 27. päivänä Nature lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan ”Suurta pelkoa” (Great Fear) Ranskassa vuonna 1789 – aikakautta, jolloin huhut aristokratian aikeista nälkiinnyttää maaorjat tarjoutuivat leviämään uskomattoman nopeasti: vain parissa viikossa heinäkuun 20. ja elokuun 6. päivän välillä

Viruksen kaltainen leviäminen

Tutkijat hyödynsivät epidemiologisia malleja – aivan kuten influenssan pisaratartuntoja – selvittääkseen, miten huhut kulkivat ja miten nopeasti ne levittivät pelkoa. Pohjana käytettiin historiallisia lähteitä, kuten Georges Lefebvren dokumentoimia ajankohtia ja paikkoja, joissa huhujen leviämistä oli kirjattu

Tulokset olivat selkeitä: leviämismalli muistutti sairautta, ja tutkijat saivat selville huhujen peruslisääntymisluvun, joka oli noin 1,5 – eli jälleen yksi henkilö välitti huhun arviolta 1,5 uudelle ihmiselle.

Leviämistä ruokkivat tekijät

Analyysi paljasti selvät ”riskitekijät” alueilla, joissa huhut levisivät tehokkaimmin:

  • tiheästi asutut ja sivistyneet kaupungit
  • suuri maanomistus ja korkeammat viljan hinnat
  • hyvät kulkuyhteydet, kuten postireitit ja päätiestöt
    Leviäminen eteni ikään kuin ”tartuntahuippuina” eri aikoina ja eri paikoissa. Näin tutkijat tiivistivät: ”Tämä on tartuntatautien yleinen ominaisuus, jossa hyvin yhteydessä olevat suuret väestökeskukset todennäköisesti muodostuvat taudin leviämisen keskuksiksi.”

Poliittinen vai emootioiden vallassa?

Tutkimuksen tekijät painottavat, että tämänkaltaisen leviämismallin piirteet sopivat paremmin poliittisesti motivoituun tapahtumaan kuin puhtaasti tunnepohjaiseen hysteriaan. Lähestymistapa korostaa rationaalista reagointia paikalliseen feodaaliseen lainsäädäntöön, ei irrationaalista massahysteriaa.

Merkitys nykypäivälle

Vaikka tilanne ei ole täysin rekonstruoitavissa historiankirjojen vajavaisuuksien vuoksi, metodologia tarjoaa vaikutusvaltaisen viitekehyksen ymmärtää, miten väärä tieto voi nopeassa ajassa muuttaa yhteiskunnallisia asenteita ja johtaa laajamittaisiin reaktioihin – niin menneisyydessä kuin nykypäivänkin digitaalisessa maailmassa. Mallia voitaisiin soveltaa laajasti muihinkin tapahtumiin, joissa huhut ja insurrektiot leviävät tuttujen virustyyppisten kaavojen mukaisesti.