Juttu tiivistettynä
- Laila Pullisen ympäristötaideteos on kokenut suuria muutoksia Tampereen Hervannassa.
- Kiinteistön omistaja EQ selvittää Tampereen kaupungin kanssa, kuinka Runoilijanaukion muokkaus on tapahtunut.
- Laila Pullisen poika Jean Ramsay aikoo viedä asian eteenpäin ja mahdollisesti kääntyä Kuvaston puoleen.
- Tampereen taidemuseo tutkii tilannetta ja pahoittelee, että tieto maareliefistä ei ole välittynyt uusille omistajille.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tampereen Hervannassa asuva Sirpa Koivu on ihaillut Laila Pullisen suunnittelemaa Runoilijanaukiota jo 36 vuotta. Vuonna 1989 valmistunut ympäristötaideteos on maareliefi, jonka päällä on pronssinen naishahmo Muusa.
Runoilijanaukio sijaitsee suojellun Hervannan toimintakeskuksen piha-alueella. Kun toimintakeskuksen julkisivuremontti loppukesästä valmistui, Runoilijanaukio ei ollut entisellään.
– Tähän on rakennettu uusi kivetty polku. Lisäksi tuo vanha polku on muuttunut harmaasta punaiseksi. Isoin muutos on se, että tästä ovat kadonneet kaikki ne aaltoilevat nurmikkoharjanteet, jotka Laila Pullinen tähän suunnitteli, Sirpa Koivu kertoo.
Laila Pullinen (1933–2015) on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Pronssiveistos Muusa ja sitä ympäröivä maareliefi muodostavat kokonaisuuden, jonka Tampereen kaupunki tilasi taiteilijalta vuonna 1984.
Runoilijanaukiolle myönnettiin vuonna 1991 Ympäristörakenne-palkinto. Sirpa Koivu on kuvannut palkittua teosta vuosien varrella.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Sirpa Koivu on harmissaan Pullisen teoksen kohtelusta.
– Se määriteltiin taideteokseksi, mutta nyt sitä on kohdeltu kuin mitä tahansa nurmikkoplänttiä, jota voi muokata mielin määrin. Laila Pullisen taide on sivuutettu eikä siitä ole pidetty huolta, Koivu sanoo.
Kiinteistönomistaja: Asiaa selvitetään
Pullisen suunnittelema Runoilijanaukio sijaitsee osittain yksityisen kiinteistönomistajan alueella.
Kaupungin palvelukiinteistöyhtiö myi Hervannan toimintakeskuksen ja siihen kuuluvan tontin EQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastolle vuonna 2022.
Maareliefi on suurelta osin myydyllä tontilla, pronssiveistos Muusa taas Tampereen kaupungin omistamalla alueella.
Kiinteistön omistavan EQ:n sijoitusjohtaja Marjaana Berger kommentoi asiaa Ylelle sähköpostilla.
– Maareliefi on pyritty ennallistamaan remontin jälkeen. Lisäksi siihen on palautettu nurmikivialue, joka on ollut alkuperäisissä suunnitelmissa. Remontin suunnitelmat on hyväksytetty valvovilla viranomaisilla, Berger kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Maareliefi sijaitsee Raili ja Reima Pietilän suunnittelemien punatiilirakennusten välissä. Teoksen aallot olivat hyvin nähtävissä vuonna 2023. Kuva: Marjut Suomi / Yle
”Alkuperäisillä suunnitelmilla” Berger tarkoittaa mahdollisesti arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän luonnosta, jota ei kuitenkaan valittu toteutettavaksi.
Finna-hakupalvelun mukaan Pullisen teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien kanssa.
Bergerin mukaan EQ selvittää tapausta yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen taidemuseon kanssa.
– Jos taideteoksen ennallistamisessa on tehty virheitä, ne tullaan tietysti korjaamaan, Berger kertoo sähköpostissa.
Hervannan toimintakeskuksen korjaussuunnittelusta vastasi rakennetun ympäristön asiantuntijayritys Sweco. Yle ei tavoittanut suunnittelijoita kommentoimaan maareliefin muokkausta.
Avaa kuvien katselu
Runoilijanaukio rajautuu toisella puolella Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Käärmekallioon. Kuva: Petra KetonenLaila Pullisen poika: Viemme asian eteenpäin
Kuvanveistäjä Laila Pullisen poika Jean Ramsay sai tiedon teoksen muokkaamisesta elokuun alkupuolella. Hän kävi katsomassa sitä paikan päällä.
Teoksen kohtalo on herättänyt monenlaisia tunteita.
– Turhautumista, raivoa, sisuuntumista ja voimattomuutta. On Lailan veistospuiston 40-vuotisjuhlavuosi, mutta veistoksia varastetaan pihalta ja uniikkia maareliefiä tärvellään, Ramsay kertoo.
Yle kertoi heinäkuussa Vantaalla sijaitsevassa Laila Pullisen veistospuistossa tapahtuneesta varkaudesta. Puistosta varastettiin kaksi korkeaa pronssiveistosta, mahdollisesti sulatettavaksi ja edelleen romumetalliksi.
Avaa kuvien katselu
Laila Pullinen (1933–2015) on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Kuva on vuodelta 2003. Kuva: Kimmo Brandt / All Over Press
Ramsay epäilee, että Hervannassa sijaitsevaa maareliefiä ei ole tiedetty tai tunnistettu taideteokseksi. Ramsayn mukaan nurmi oli muutenkin päästetty niin pitkäksi, etteivät maanpinnan aaltoilevat muodot erottuneet kunnolla.
Jean Ramsay on äitinsä taidetta vaalivan Laila Pullisen säätiön hallituksen puheenjohtaja. Säätiö aikoo reagoida Runoilijanaukion muokkaukseen.
– Kun selviää, mitä on tapahtunut, otamme mahdollisesti yhteyttä Kuvaston lakiosastoon ja pyydämme apua, koska taideteos on tärvelty, siihen on kajottu tai se on tuhottu.
Kuvasto on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö.
Avaa kuvien katselu
Jean Ramsay kuvattiin Laila Pullisen veistospuistossa heinäkuussa tapahtuneen patsasvarkauden jälkeen. Kuva: Petteri Bülow / YleTaidemuseo: Kaikki tieto ei ole välittynyt
Tampereen julkisesta taiteesta vastaa Tampereen taidemuseo. Kokoelmapäällikkö Suvi-Mari Eteläisen mukaan tapahtuneen selvittäminen jatkuu.
– Tämä on ongelmallinen asia, koska lähtökohtaisesti teoksen ulkonäköön ei saa puuttua. Tässä kohtaa on hyvä huomata, että teoksen ja ympäristön välinen vuoropuhelu on niin hienovaraista, että voi olla, että se ei välity katsojalle – saati tämän kiinteistön uusille omistajille.
”Hienovarainen vuoropuhelu” tarkoittaa käytännössä sitä, että katsoja ei välttämättä huomaa, että kumpuileva nurmialue on ympäristötaidetta.
Eteläinen korostaa sitä, että Tampereen taidemuseo ei ole ollut mukana kiinteistökaupassa tai piha-alueen vihersuunnittelussa. Museo ei tiedä, miten hyvin tieto maareliefistä on välittynyt uusille omistajille.
Avaa kuvien katselu
Kuvanveistäjä Laila Pullisen pojalla Jean Ramsaylla on hallussaan äitinsä alkuperäisiä piirrosluonnoksia Runoilijanaukiosta. Kuva: Jean Ramsay
– Olen vilpittömän pahoillani Laila Pullisen tekijänoikeuksien haltijoiden eli taitelijan lähipiirin puolesta. Tähän teoksen liittyy kiinteistökauppoja, ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei kaikki tieto ole välittynyt kiinteistökaupan yhteydessä.
Suvi-Mari Eteläisen mukaan Tampereen taidemuseo selvittää, mitä on tapahtunut, mitä on tehtävissä ja mitkä ovat vaihtoehdot.
Laila Pullisen poika Jean Ramsay pitää mahdollisena, että teoksen voisi entisöidä. Tampereen taidemuseo ei tässä vaiheessa ota entisöintiin kantaa.