Elintoimintoja ylläpitävää aktiivista hoitoa ei enää anneta yhtä varhain syntyville kuin tähän asti.
Avaa kuvien katselu
Keskosvauva saa hoitoa keskoskaapissa. Arkistokuva. Kuva: AOP
- Ruotsi on lopettamassa 22. raskausviikolla syntyneiden keskosten tehohoidon. Uuden suosituksen mukaan heille tulee tarjota palliatiivista hoitoa.
- Päätöksen taustalla ovat korkeat kuolleisuus- ja vammautumisriskit. Suomessa tehohoitoa annetaan yleensä vasta 23-viikkoisille.
- Linjaus jakaa suomalaisasiantuntijoiden mielipiteitä. Osa pitää sitä ymmärrettävänä, kun taas toiset ovat yllättyneitä Ruotsin aiemman edelläkävijyyden vuoksi.
Ruotsi on lopettamassa varhaisimpien keskosina syntyneiden tehohoidon, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.
Ruotsin lääketieteellisen eettisen neuvoston uusien suositusten mukaan 22. raskausviikolla syntyneitä ei enää pidä yrittää pelastaa, vaan heille tulee tarjota palliatiivista hoitoa.
Tähän asti Ruotsissa on pyritty pitämään hengissä myös ne lapset, jotka ovat syntyneet 22. raskausviikolla, ja joissakin tapauksissa jopa 21. viikolla.
Suomessa aktiivista tehohoitoa annetaan yleensä 23-viikkoisista alkaen. Tavallinen täysiaikainen raskaus kestää 38–42 viikkoa.
Linjanveto vaikeaa
Tutkimusten mukaan viikolla 22 syntyneiden kuolleisuus ja vammautumisen riskit ovat korkeita, ja riskit vähenevät jo viikon 23 kohdalla, kertoo sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Maija Miettinen.
– Sillä on itse asiassa hyvinkin iso merkitys, viikkokin lisää sikiölle on tavallaan pitkä aika, Miettinen sanoo.
Miettinen pitää Ruotsin ratkaisua ymmärrettävänä ja sanoo Ruotsin siirtyvän nyt useimpien muiden maiden linjalle.
Ruotsissa vastaava viranomainen kertoo, että asiaa on harkittu pitkään.
– Ammattikunta on paininut asian kanssa jo jonkin aikaa. Kyseessä on vaikea ja harmaa alue, eettisen neuvoston lastenlääkäri Anders Castor sanoo SVT:lle.
Neuvoston on määrä antaa asiassa kansalliset ohjeet.
Suomalaisasiantuntijat erimielisiä
Turun yliopiston lastentautiopin professori Liisa Lehtonen puolestaan yllättyy muutoksesta, sillä Ruotsissa hoitotulokset ovat hyviä.
– Ruotsi on ollut edelläkävijä, ja yhä yleisemmin maailmalla hoidetaan 22-viikkoisia, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa näin tehdään muun muassa Saksassa, Japanissa, Kanadassa ja paikoin Yhdysvalloissa.
HUSin vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäriltä Marjo Metsärannalta taas löytyy ymmärrystä Ruotsin linjaukselle.
– Se ainakin vastaa sitä, miten toimimme Suomessa, Metsäranta sanoo.
Hänen mukaansa HUSin hoitolinjan taustalla on se, että vaurioitumis- ja menehtymisriskit ovat näin pieninä syntyvillä suuret.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuosina 2022–24 Suomessa syntyi 22. raskausviikolla kahdeksantoista lasta. Heistä kymmenen sai aktiivista hoitoa, ja heistä neljä jäi henkiin.
Suomessa päätös tehdään usein vanhempien hoitotahdon mukaan.
– Vanhemmilla on suuri valta. Jos he haluavat tehohoitoa, niin meillä ei ole ongelmaa sitä antaa, sanoo professori Liisa Lehtonen.