Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n kymmenen suurimman puolustussektorin jäsenyrityksen joukossa oli viime vuonna peräti jo neljä IT-yritystä.
Keihäänkärkenä pysyi silti perinteisen puolustusvälineteollisuuden Patria-konserni.
Valtiot ympäri Eurooppaa syytävät nyt miljardeja puolustukseen, koska geopoliittinen tilanne on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi epävakaa. Myös Naton merkitys Euroopan puolustajana on muutoksessa.
Viimeksi maavoimat kertoi valtavasta uudistuksesta. Käyttöön aiotaan ottaa jalkaväkimiinojen lisäksi esimerkiksi erilaisia miehittämättömiä järjestelmiä.
Suomalaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden koko oli viime vuonna vajaat kolme miljardia euroa ja kasvu jatkuu. Vientiluvat ovat Ukrainan sodan takia nousseet ennätystasolle.
Pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteisarvo oli viime vuonna 1,4 miljardia euroa, kun vuonna 2023 summa oli 667 miljoonaa euroa. Ala työllisti 12 000 suomalaista.
Tässä jutussa käydään läpi PIA:n mukaan Suomen puolustusteollisuuden merkittävimpiä yrityksiä. Liikevaihtotiedot Yle keräsi julkisista lähteistä. Katso lista tästä:
1. Patrian kumipyörävaunu valloittaa markkinoita
Puolustusteollisuutemme suurin yritys on Patria, jonka miehistönkuljetusvaunuja ja niiden valmistuslisenssejä on myyty Puolaan ja Japaniin saakka.
Ajoneuvo-otsikoiden takana Patria on monessa mukana. Viime kesänä se esimerkiksi osti droonijärjestelmiä valmistavan Nordic Dronesin ja tarjoaa jo kolmea erilaista droonijärjestelmää.
Patria valmistaa myös 120 mm:n kranaatinheittimiä, joita voi helposti asentaa ajoneuvoihin, veneisiin tai standardikonttiin.
Yhtiö vakuuttaa, että kenttätykkien osaaminenkin on tallella, jos tarve tulee.
Erityisesti Patrian ajoneuvojen lähitulevaisuus näyttää hyvältä. Patrian miehistönkuljetusvaunu ja sen tuleva kehitysversio menestyvät maailmalla. Patria on saanut tilauksia lähes tuhannesta Patria 6×6 -ajoneuvosta. Hankkeessa ovat mukana Suomi, Latvia, Ruotsi, Tanska ja Saksa.
Avaa kuvien katselu
Patrian kuusipyöräinen miehistönkuljetusvaunu on hinta-laatu-suhteeltaan sopiva aikaan, jolloin armeijat yrittävät nopeasti parantaa suorituskykyään. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
Viime vuonna Patrialta tilattiin yli 400 ajoneuvoa. Luku sisältää Ruotsin 321 ajoneuvon tilauksen, jonka arvo oli noin 470 miljoonaa euroa.
Talousuutistoimisto Bloomberg kertoi heinäkuun lopulla, että Saksa neuvottelee Patrian kanssa 3500 ajoneuvon kaupasta. Patria ei ole toistaiseksi kommentoinut arviolta viiden miljardin euron kauppaa.
Avaa kuvien katselu
Patrian kahdeksanpyöräisen miehistönkuljetusvaunun valmistuslisenssi on myyty mm. Japaniin ja Puolaan. Sotilaiden kuljetuksen ohella ajoneuvo voidaan helposti varustaa esim. kranaatinheitintornilla tai siitä voidaan tehdä liikkuva johtokeskus. Kuva: Patria
Suomalaisyrityksen pääsy terästeollisuuden kotikonnuille kuulostaa uskomattomalta.
Sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäinen kuitenkin pitää mahdollista kauppaa loogisena: kun Bundeswehriä eli Saksan armeijaa rakennetaan kriisinhallintajoukosta armeijaksi, on määrä laatua.
Avaa kuvien katselu
Sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäinen kiteyttää Patrian ajoneuvojen menestyksen kustannustehokkuuteen. Näinä aikoina määrä muuttuu laaduksi. Kuva: Antti Eintola / Yle
– Saksa pienensi kylmän sodan jälkeen maasotavoimaansa, jolloin sillä oli varaa ostaa huippuhienoja laitteita. Autovertauksin: he hankkivat premium-luokan Mersuja ja Bemareita. Nyt tarvitaankin yhtäkkiä paljon tavallisia perheautoja, ja Patrian miehistönkuljetusvaunut ovat juuri niitä.
Hyytiäinen pitää luonnollisena, että suomalaisen puolustusvälineteollisuuden tilastokärjessä on Patria.
– Meillä tehdään kustannustehokkaasti tavaroita ison armeijan käyttöön. Suomen puolustusvoimien sodanaikainen vahvuus (280 000 sotilasta) on suuri.
Oikeassa sodassa pätevät eri kriteerit kuin riskinhallintaoperaatioissa. Ajoneuvon viimeisen riskin suojaus ei kannata, koska lataukset ovat niin isoja, sanoo sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäinen.
Kaikki maat haluavat turvata omien asevoimiensa toimintavalmiuden kotimaisella tarviketuotannolla. Parhaille tuotteille voi löytyä kysyntää myös ulkomailla. Suomesta vietiin viime vuonna vientilupien alaisista tuoteluokista eniten maakulkuneuvoja, pienaseita ja räjähteitä sekä panoksia kuten alla oleva grafiikka näyttää.
2. Millog huoltaa ja korjaa, mutta myös vie tarkkuusoptiikkaa
Puolustusjärjestelmien ylläpito on kallista. Monesti ylläpito ja huolto muodostavat merkittävän osan järjestelmän elinajan kustannuksista.
Toiseksi merkittävin yritys PIA:n listalla on maavoimien huolto-organisaatiosta rakennettu Millog-konserni, joka palvelee puolustusvoimien lisäksi monia viranomaisia. Millog siis huoltaa ja ylläpitää kalustoa ja toimittaa kuluvia osia asiakkailleen.
Avaa kuvien katselu
Huolto-ja logistiikkakonsernin Millogin tytäryhtiö Senop valmistaa valonvahvistimia ja älykkäitä tähtäimiä. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Huoltopalveluita on vaikea viedä. Sen sijaan Millogin tytäryhtiö Senop valmistaa ja myös vie tarkkuusoptiikkaa eli valonvahvistimia, älykkäitä tähtäimiä, erilaisia lämpökamera-, valvonta- ja paikannusjärjestelmiä. Senop tekee myös viesti- ja johtamiskeskuksia.
3. Forcit tekee maa- ja merimiinoja ja satsaa kotimaiseen trotyyliin
Hankolainen Forcit tekee miinoja sekä maavoimille että merelle. Forcitin miinat eivät ole Ottawan sopimuksen kieltämiä jalkaväkimiinoja.
Forcit on pitkään kehittänyt tuotteitaan. Sen viuhkapanoksia ja muovailtavaa räjähdettä menee myös vientiin, viimeisten 12 kuukauden vientilupapäätökset ovat Omaniin ja Ukrainaan.
Forcit vastaa Ukrainan sodan takia kasvaneeseen räjähteiden kysyntään ja rakentaa vuoteen 2028 mennessä Porin Noormarkkuun uuden trotyylitehtaan.
Puolustusvoimat lupaa ostaa uuden tehtaan tuotannosta vähintään 1500 tonnia räjähdysainetta vuodessa kymmenvuotiskaudella 2028–2037.
4. Nammo Lapualta paukut pienoiskivääristä panssarihaupitsiin
Kolmen vuoden päästä puolustusvoimat paketoi siis tykistöammuksiin myös kotimaista trotyyliä. Kranaattien kuoret tulevat niin silloin kuin nytkin Nammo Lapuan Sastamalan tehtaalta, jossa sorvataan 155 millimetrin tykin ammuksia.
Lisäkapasiteettia kranaattituotantoon Nammo Lapua rakentaa Jyväskylään. Seppälänkankaalle nousevan tehtaan pitäisi valmistua jo tämän vuoden loppuun mennessä.
Avaa kuvien katselu
Nammo Lapuan Sastamalan tehtaalla valmistetaan 155 mm:n tykistökranaattien kuoria. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Tykkien lähtöpanoksien ruuti valmistetaan Nammo Lapuan Vihtavuoren tehtaalla.
Nammo on osa norjalaista konsernia. Patria omistaa Nammosta puolikkaan. Norjalais-suomalainen kolmikko Kongsberg-Patria-Nammo onkin oleellinen osa yhteispohjoismaista aseteollisuukeskittymää.
5. With Secure – eurooppalainen vaihtoehto tietoturvaan
Viidenneksi merkittävin puolustussektorin yritys on PIA:n mukaan tietoturvayhtiö With Secure.
With Securesta tehtiin elokuun alussa julkinen ostotarjous: sen perustaja ja pääomistaja Risto Siilasmaa ja pääomasijoitusyhtiö CVC veisivät yhtiön pois Helsingin pörssistä.
Vallitseva tulkinta on, että pääomistaja Siilasmaa edelleenkin uskoo tavoitteistaan jälkeen jääneen With Securen mahdollisuuksiin ja lähtee hakemaan seuraavaa kasvuvaihetta, johon tarvitaan lisäpääomaa. Yhtiön ostava sijoittajaryhmä aikoo ”nopeuttaa With Securen tavoitetta tulla johtavaksi eurooppalaiseksi kyberturvallisuusyhtiöksi”.
Avaa kuvien katselu
Tietoturvayhtiö With Securen perustaja ja pääomistaja Risto Siilasmaa haluaa ostaa yhtiön pois Helsingin pörssistä. Tarkoitus on nopeuttaa yhtiön tavoitetta tulla johtavaksi eurooppalaiseksi kyberturvallisuusyhtiöksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
With Secure ei kerro lukuja asiakkaistaan tai viennistään. Tietoturvan tarve nykymaailmassa ei kuitenkaan ole vähenemään päin. Todennäköisesti yhtiön palveluja käyttävät sekä puolustusvoimat että monet puolustusteollisuutemme yhtiöt.
Taustalla saattavat häilyä kansainväliseen tietoturvaan liittyvät epäluulot ja tarve kehittää turvallista ja luotettavaa eurooppalaista vaihtoehtoa. Suomalaisella yrityksellä voi olla erityistä kilpailuetua, kun eurooppalaisista datankäsittelysäännöksistä pidetään kiinni eikä tietoa valu muille – ei Pekingiin tai Kremliin eikä edes Atlantin taakse.
6.-8. Tietoliikennettä Nokiankin pohjalta taistelukentälle
Sijalla kuusi on eurooppalaisen ilmailu- ja aseteollisuusjätin osa Airbus Defence & Space, johon on kanavoitunut Nokian peruja olevaa tietoliikenneosaamista.
Seitsemäntenä on norjalaisen IT-konsernin Atean Suomen-yhtiö, joka toimittaa laitteita ja ohjelmistoja puolustusvoimille ja viranomaisille.
Kahdeksantena on Oulussa toimiva Bittium. Sen Defence & Security -toimialan langattomat, häirintää sietävät laajakaistaverkot sekä taistelijan radiot kiinnostavat myös Suomen ulkopuolella.
Avaa kuvien katselu
Suomalaiset taktiset viestintäjärjestelmät on suunniteltu kestämään elektronista sodankäyntiä. Bittium varustaa mm. sotilaita henkilökohtaisilla radioilla. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Bittiumin osake Helsingin pörssin listalla on vuoden alusta lähes tuplannut hintansa.
9. Rauma Marine Construction rakentaa monitoimikorvetteja ja väijyy jäänmurtajatilauksia
Yhdeksänneksi listattu Rauma Marine Construction rakentaa merivoimien Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvettien lisäksi siviilialuksia.
Yhtiö on mukana kanadalaisvetoisessa ryhmässä, joka on tarjonnut Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle kahden jäänmurtajan rakennusurakkaa. Jos jäänmurtajia aletaan rakentaa Raumalla, menee tilastokärki uusiksi.
Avaa kuvien katselu
Monitoimikorvetti laskettiin vesille Raumalla toukokuussa 2025. Kuva: Minttu Villanen-Itälinna / Yle
Ensimmäinen neljästä monitoimikorvetista on vesillä ja varusteluvaiheessa. Toisen lohkoja varustellaan ja rukoa kootaan parhaillaan. Kolmannen tuotanto alkoi elokuussa.
10. Sisu Auto kasvaa nelivetomaastureilla Suomeen ja Ruotsiin
Kymmenenneksi merkittävin puolustussektorin yhtiö oli vuonna 1931 perustettu Sisu Auto.
Sen liikevaihdosta suurin osa syntyy nelivetomaastureista, joita se on myynyt puolustusvoimien lisäksi myös Ruotsiin.
Sisu Auto uskoo, että sen tämän vuoden liikevaihto tuplaantuu 100 miljoonaan euroon viimevuotisesta.
Tutkan alapuolella: Sako, Iceye, Rebelvolt, Define
Listalta puuttuu riihimäkeläinen Sako (omaa sukua Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja), koska sen viennistä valtaosa luokitellaan metsästys- tai ampumaharrastusaseiksi.
Avaa kuvien katselu
Sako TRG M10 on tarkkuuskivääri, jota arvostavat armeijoiden ja poliisivoimien tarkka-ampujat. Vientilupa vaaditaan myös urheilukauppojen kautta ampumaharrastajille myytäviin aseisiin. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Sakon tarkat patruunat sekä varsinkin isokaliiperiset tarkkuuskiväärit ovat hyvässä maineessa. Niille on kuluneen 12 kuukauden aikana myönnetty vientilupia sekä urheilukauppamyyntiin harrastajille että suoraan joko poliisi- tai puolustusvoimille eri puolille maailmaa.
Avaa kuvien katselu
Sakon uudet täysautomaattiset ARG (Arctic Rifle Generation) kiväärit korvaavat Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien rynnäkkökiväärit. Aseet on suunniteltu toimintavarmoiksi myös kylmissä olosuhteissa. Kuva: Sako
Sakolla on kymmenen vuoden sopimus Suomen ja Ruotsin kanssa uuden rynnäkkökiväärin ja sen patruunoiden kehittämisestä.
Sakon omistaa italialainen perheyritys Beretta. Sen viime vuoden liikevaihto oli 131,4 miljoonaa euroa, josta vientiä oli 96 prosenttia.
Oman lukunsa ansaitsisi myös mikrosatelliittipalveluja myyvä Iceye, joka tuo erittäin tarkat maastokuvat niin siviili- kuin sotilaskäyttöön vuorokaudenajasta tai sääolosuhteista riippumatta.
Nousevan firman satelliitteja aletaan valmistaa vanhassa autotehtaassa Saksassa. Saksan yhteisyrityksestä enemmistön omistaa asejätti Rheinmetall.
Avaa kuvien katselu
Iceyen tutkasatelliitit tuottavat tarkan kuvan sääoloista tai vuorokaudenajasta riippumatta. Tältä näyttää Helsinki SAR-satelliittin kuvaamana. Kuva: Iceye
Sotilaskäyttöön soveltuvia keksintöjä voi olla luvassa enemmän ja nopeammin, kun Riihimäelle alkuvuodesta perustettu puolustusteollisuuden yrityskiihdyttämö Define (Defence Innovation Network Finland) pääsee kunnolla vauhtiin. Se on avoin verkosto, joka kerää yhteen puolustusvoimat, puolustus- ja turvallisuusalan yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
Ensimmäisien joukossa Definestä on saanut vauhtia esimerkiksi Rebelvolt, jonka akkuvaunu pystyy korvaamaan diesel-aggregaatin. Sähköä tarvitaan nykyään taistelukentällä aiempaa enemmän.
Suomalaisten pyrittävä mukaan toimitusketjuihin
Puolustusvälineteollisuudessa hyvä laatu ja maine kantavat, kuten kaikessa kaupanteossa. Hinnalla suomalaisyritykset tuskin pystyvät kilpailemaan, sanoo Jyväskylän yliopiston dosentti, yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela.
– Suomessa on hahmotettu, mitä tarvitaan, ja siihen on löytynyt tuotantoa. Kuitenkin rinnalla on pystytty erikoistumaan kapeiden alojen tuotteisiin, jolla pystytään kilpailemaan kansainvälisesti, Roiko-Jokela kiteyttää.
Jyväskylän yliopiston dosentti Heikki Roiko-Jokela pitää suomalaisen puolustustarvkieteollisuuden tuotemerkkejä laadun takeena.
Suomalaisen puolustusteollisuuden hartiat ovat sangen kapeat. Mutta pienuudesta saattaa olla hyötyäkin.
– Pienuus voi olla haaste, mutta on siinä vahvuuttakin: suomalainen puolustusteollisuus on ketterä, joustava, mukautuva, toteaa Heikki Roiko-Jokela.
Avaa kuvien katselu
Heikki Roiko-Jokela johtaa Suomen aseteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta selvittelevää hanketta Suomen sotatalous muuttuvassa toimintaympäristössä 1998–2035 . Hanketta rahoittaa mm. Nammo Lapua. Tutkimuksessa on mukana myös hänen poikansa, Tapio Roiko-Jokela. Kuva: Esa Syväkuru / YleSuomen puolustusvälineteollisuuden vahvuudet ja haasteet
Vahvuudet
1. Teknologinen osaaminen:
- Viestintä- ja sensoriteknologia, kyberturva, arktinen osaaminen
- Korkealaatuiset tuotteet, erityisesti viestintäjärjestelmissä ja ammustuotannossa. Tunnetut brändit (Lapuan patruunat, Vihtavuoren ruuti, Patrian ajoneuvot)
2. Ketteryys ja joustavuus:
- Pienuuden mahdollistama tuotekehitys ja sopeutumiskyky.
- Osaamisesta seuraava kyky reagoida muuttuviin tarpeisiin ja teknologisiin muutoksiin.
3. Pohjoismainen ja transatlanttinen yhteistyö:
- Esimerkiksi Nammo-yhteistyö Norjan kanssa ja Nato-jäsenyys avaavat vientikanavia ja laajentavat toiminnallisia rakenteita.
4. Huoltovarmuus ja kotimainen tuotantokyky:
- Oma tuotanto tukee toimitusvarmuutta kriisiaikoina.
Haasteet
1. Strateginen hajanaisuus:
- Kehittämiseltä puuttuu yhtenäinen, pitkäjänteinen valtiollinen strategia. Projektiperusteinen, lyhytjänteinen toiminta (hallituskaudet, tilausvaltuudet)
2. Hallinnollinen kankeus:
- Vientilupaprosessit ja kilpailutuskäytännöt hitaita ja vaikeuttavat kansainvälisille markkinoille pääsyä.
3. Tutkimus- ja kehitysinvestointien puute:
- Haasteena julkisen sektorin panos (paljonko on rahaa) tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Saattaa heikentää innovointikykyä.
4. Osaamisvaje:
- Insinööri-, kyber- ja materiaaliosaajien saatavuus ja Naton tuomat uudet järjestelyt ovat mahdollisesti kriittinen kasvun pullonkaula erityisesti pitkällä aikavälillä.
lähde: Roiko-Jokela, Heikki: Suomen puolustusteollisuus strateginen voimavara, muistio 15.8.2025.
Lähivuodet näyttävät alan yrityksille hyvältä, mutta väitöskirjatutkija Tapio Roiko-Jokela näkee pidemmälle eikä näkymä ole enää niin valoisa.
Suurilla toimijoilla on suuret resurssit. Vaikka EU:n puolustusrahaston ja muiden rahoitusvälineiden kautta tulee lisää kysyntää, niin Ranskan, Saksan ja Italian omat yritykset voivat haalia tilaukset ja pienemmät jäävät paitsioon.
”Jalansija tuotantoketjuissa ja innovatiivinen toiminta edistäisivät suomalaisten puolustusvälineyritysten kansainvälistymistä”, arvioi väitöskirjatutkija Tapio Roiko-Jokela Jyväskylän yliopistosta.
– Suomen ja suomalaisyritysten kannattaa hankkiutua mukaan laajempiin kokonaisuuksiin. On pyrittävä mukaan tuotantoketjuihin tai jopa vetäjän rooliin, kehottaa Tapio Roiko-Jokela.
Hänen mukaansa se vaatii yhteistyötä paitsi kansallisesti, niin myös sopivien kansainvälisten viiteryhmien kesken. Esimerkkeinä nuorempi Roiko-Jokela nostaa Pohjoismaiden välisen yhteistyön sekä mahdollisena suuntana Baltian maat.